Myrskyt iskeneet pahimmin Länsi-Suomen yksityismetsiin 2020-luvulla

Pohjanmaan maakunnat ja Satakunta ovat kärsineet 2020-luvulla suhteellisesti eniten yksityismetsien myrskytuhoista. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän tuulituhojen riskiä erityisesti roudattomien talvien yleistyessä.

Myrskyt ja kovat tuulet ovat koetelleet 2020-luvulla erityisesti Länsi-Suomen yksityismetsiä. Suhteutettuna metsäpinta-alaan eniten tuhoista ovat kärsineet Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Satakunta.

Suomen metsäkeskukseen on tällä vuosikymmenellä tehty metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhojen vuoksi tehtävistä hakkuista noin 182 000 hehtaarilta. Se vastaa noin 1,4 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Viime vuosina myrskytuhohakkuita on ilmoitettu tehtäväksi keskimäärin noin 20 000 hehtaarilla vuodessa.

Maakunnista vähimmillä tuhoilla ovat puolestaan selvinneet Kymenlaakso, Uusimaa ja Lappi.

Kunnista pahiten myrskyt ovat koetelleet Eurajokea, jossa metsänkäyttöilmoitusten perusteella jopa noin neljänneksellä yksityismetsien pinta-alasta on ollut myrskytuhoja viime vuosina.

Länsirannikolla ja Pirkanmaalla merkittäviä vahinkoja aiheutti erityisesti vuodenvaihteessa riehunut Hannes-myrsky. Taivalkoskella suurimmat tuhot aiheutti puolestaan Paula-myrsky vuonna 2021. Paula-myrsky vaurioitti laajasti myös valtion metsiä. Pohjois-Suomessa yksityismetsien osuus metsäpinta-alasta on kuitenkin selvästi pienempi kuin Etelä-Suomessa.

Ilmastonmuutos kasvattaa myrskytuhojen riskiä

Ilmastonmuutoksen seurauksena talvet lämpenevät, routajaksojen pituus lyhenee ja roudattoman maan aika pitenee erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa.

– Kun maa ei ole jäässä, puiden juuristo saa maaperästä vähemmän tukea ja juuripaakku kääntyy helpommin. Silloin voimakkaat tuulet voivat kaataa puita ja aiheuttaa tuhoja, kertoo Suomen metsäkeskuksen varavalmiuspäällikkö Aki Hostikka.

Vaikka myrskyjä ei voida estää, oikea-aikaisella metsänhoidolla voidaan parantaa metsien kestävyyttä. Esimerkiksi ajallaan tehty taimikonhoito antaa kasvatettaville puille riittävästi kasvutilaa, jolloin niille kehittyy vahva runko ja laaja juuristo. Näin puut kestävät paremmin voimakkaita tuulia.

Myös harvennukset kannattaa tehdä oikeaan aikaan ja välttää liian voimakkaita harvennuksia. Tuulituhojen riski kasvaa erityisesti heti harvennuksen jälkeen, ennen kuin puut ehtivät sopeutua uusiin kasvuolosuhteisiin.

Kuusikot ovat alttiita tuulituhoille

Puulajeista erityisesti pintajuurinen kuusi on herkkä tuulituhoille. Lahovikaisissa kuusikoissa riski kasvaa entisestään. Tuoreet myrskyn kaatamat tai vaurioittamat puut tarjoavat lisäksi lisääntymispaikkoja tuhohyönteisille, mikä voi johtaa metsätuhojen laajenemiseen.

– Sekametsä kestää yhden puulajin metsää paremmin erilaisia tuhoja ja on hyvä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kun metsässä kasvaa eri puulajeja, tuhoriski jakautuu tasaisemmin, Hostikka sanoo.

Metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhohakkuista voi seurata Metsäkeskuksen Metsätuhohakkuut-karttapalvelussa.