Paula-myrsky teki Koillismaan metsiin miljoonavahingot

Vuoden pisimmälle päivälle 22.6. osunut Paula-myrsky kaatoi Koillismaalla runsaasti puustoa. Puustoa vahingoittui noin miljoona kuutiometriä. Vahingoittuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 40 miljoonaa euroa, josta metsänomistajien kärsimän vahingon suuruudeksi voidaan arvioida kuudesta kahdeksaan miljoonaan euroa.

Suomen metsäkeskuksen keräämien tietojen perusteella Paulanpäivän myrskyssä kaatui puustoa 0,7–1,4 miljoonaa kuutiometriä. Pahimmat tuhot ulottuivat lounaasta koilliseen, aina Pudasjärven eteläpuolelta Kuusamoon sekä Puolangan pohjoispuolelle saakka. Ukkosmyrskyyn liittyvät syöksyvirtaukset kaatoivat puustoa pahimmillaan 10-30 hehtaarin yhtenäisinä alueina.

Ilmatieteen laitoksen mukaan puuskissa tuulen nopeudet ylittivät 20 metriä sekunnissa lähes koko Pohjois-Pohjanmaalla. Kovimmissa tuulissa nopeudet ylittivät 30 tai jopa 40 metriä sekunnissa.

Metsäkeskuksessa harkitaan, onko pahimmilla tuhoalueilla perusteita luopua vaatimasta metsälain mukaista metsänkäyttöilmoituksen poikkeamislupaa, jos hakkuu aloitetaan ennen 10 vuorokauden määräaikaa. Poikkeuslupaa ei tällöin vaadittaisi Metsäkeskuksen osoittamalta tuhoalueelta. Asiasta tiedotetaan lisää juhannuksen jälkeen.

Myrskytuhopuiden korjuu on syytä jättää ammattilaisille

Myrskypuiden korjuu on vaarallista ja kannattaa antaa korjuukoneiden ja ammattilaisten tehtäväksi. Paras vaihtoehto on koneellinen puunkorjuu. Metsää tuhoalueella omistavan on hyvä olla yhteydessä metsäyhtiöön, metsäpalveluyrittäjään tai metsänhoitoyhdistykseen jatkotoimia varten. Tarpeetonta liikkumista myrskytuhoalueella on vältettävä.

Metsätuholaki edellyttää, että vahingoittuneet havupuut tulee poistaa metsistä mahdollisimman pian.

- Vahingoittuneella puulla tarkoitetaan puuta, josta tuhohyönteiset voivat levitä. On epätodennäköistä, että tuulenkaadoista leviää tuhohyönteisiä enää tänä kesänä, sanoo valmispäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Maanomistaja voi jättää yksittäiset kaatuneet puut metsään, sillä niistä syntyy vähitellen monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuuta.