Metsänhoito vaikuttaa ilmastonmuutosta voimakkaammin metsien ihmisille tarjoamiin hyötyihin

Metsät edistävät ihmisten hyvinvointia monella tavalla tarjoamalla niin kutsuttuja ekosysteemipalveluja. Niitä ovat esimerkiksi puuntuotanto, hiilivarastot, virkistysarvot sekä marja- ja sienisadot. Jyväskylän yliopiston tutkijat yhdessä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa selvittivät metsänhoidon ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja saivat selville, että metsänhoito vaikuttaa negatiivisesti niiden tarjontaan, erityisesti luonnon monimuotoisuuteen. Sitä vastoin ilmastonmuutoksella on yleisesti ottaen positiivinen vaikutus, joka kasvaa pohjoiseen mentäessä.

Metsänhoidon vaikutus ekosysteemipalvelujen tarjontaan on suurempi, keskimäärin 11-kertainen ilmastonmuutoksen vaikutukseen verrattuna. Tässä oli kuitenkin huomattavaa vaihtelua: esimerkiksi puuntuotantoon metsänhoidon vaikutus oli vain 1,7-kertainen. On tärkeää tietää, miten pohjoisia havumetsiä pitäisi hoitaa, että ne pystyvät muuttuneissakin ilmasto-oloissa tarjoamaan hyvinvointia ihmisille ja vastaamaan metsätuotteiden kasvavaan kysyntään.

”Metsänhoidon tapoja tarpeen monipuolistaa koko Suomessa”

Metsänhoidon ja ilmastonmuutoksen merkitys vaihteli huomattavasti eri puolella Suomea. Ilmastonmuutos vaikutti hieman enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa, kun taas etelässä metsänhoidon vaikutukset olivat peräti kolminkertaiset ilmastonmuutoksen vaikutuksiin verrattuna.

- Metsänhoidon toimet ilmastonmuutoksen sopeutumiseen sopivat erityisesti Pohjois-Suomeen, jossa ilmastonmuutos vaikuttaa dramaattisemmin. Toisaalta Etelä-Suomen intensiivinen, puuntuotantoon tähtäävä metsänhoito vaikuttaa kielteisesti metsien ekosysteemipalveluihin. Jos niiden monipuolinen saatavuus halutaan turvata, Etelä-Suomessa olisi tärkeää lisätä metsien suojelua sekä luonnonmukaisempien ja monitavoitteisten metsänkäsittelytapojen osuutta, sanoo tutkija María Triviño.

Tulokset osoittavat myös, että mikään yksittäinen metsänkäsittelytapa ei maksimoi kaikkien arvioitujen palveluiden tarjontaa. Esimerkiksi hiilivarastot, virkistysarvo, metsälajien elinympäristöjen saatavuus ja kuolleen puun määrä maksimoituivat, kun metsä suojellaan, mutta puuntuotanto, marja- ja sienisadot maksimoituivat metsiä eri tavoin käsittelemällä.

Professori Mikko Mönkkönen kiteyttää keskeisen viestin päätöksentekijöille. -Metsänhoidon tapoja on tarpeen monipuolistaa koko Suomessa esimerkiksi lisäämällä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, koska metsänkäsittelyn monimuotoisuus tukee monimuotoisten ekosysteemipalveluiden saatavuutta.

Metsänhoidolla mahdollista ehkäistä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia

Yksi EU:n uuden metsästrategian keskeisistä tavoitteista on metsien kestävyyden ja ekosysteemipalvelujen tarjonnan edistäminen. Tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa, jonka avulla metsänhoidon toimintatapoja voidaan kehittää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

- Tulostemme mukaan metsänhoidolla voisi Suomessa tehokkaasti ehkäistä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja voimistaa hyödyllisiä. Maatieteellinen vaihtelu on kuitenkin otettava huomioon niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa, sanoo tutkimusryhmän espanjalainen tutkija Alejandra Morán-Ordoñez.

Jyväskylän yliopiston johtamassa tutkimuksessa käytettiin metsien kasvusimulaatioita ennustamaan metsien dynamiikkaa Suomessa 100 vuoden päähän tulevaisuuteen (2016–2116). Tutkimuksessa arvioitiin kahdeksan metsäekosysteemipalvelun potentiaalista tarjontaa seitsemällä metsänkäsittelytavalla ja neljässä ilmastonmuutosskenaariossa. Arvioidut ekosysteemipalvelut olivat puuntuotanto, metsän hiilivaraston suuruus, virkistysarvo, metsäluonnon monimuotoisuus (2 mittaria) määrä sekä mustikan, puolukan ja sienisadot.

Tutkimus on osa Koneen säätiön rahoittamaa hanketta “Spatial dynamics of ecosystem services and biodiversity hotspots in boreal forests”.