Rakennusneuvos Veli Hyyryläinen: Puurakentaminen on ilmastotavoitteiden käyttämätön voimavara
Vaikka puurakentamista on Suomessa edistetty poliittisin tavoittein jo 1990-luvulta lähtien, puun osuus rakentamisesta ei ole kasvanut alan odotusten mukaisesti. Rakennusneuvos Veli Hyyryläisen mukaan suurimmat esteet eivät enää ole teknisiä, vaan poliittisia ja kulttuurisia.
Moduulirakentamiseen erikoistuneen Elementit-E Oy:n hallituksen puheenjohtaja, rakennusneuvos Veli Hyyryläinen näkee syyn ennen kaikkea siinä, ettei tavoitteita ole muutettu käytännön päätöksiksi.
– Erityisesti julkinen rakentaminen voisi toimia puurakentamisen veturina, jos vähähiilisyystavoitteita sovellettaisiin johdonmukaisesti.
Tavoitteet eivät näy käytännön päätöksissä
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Julkisen rakentamisen hiipumisen seurauksena valmiiksi kilpailutettuja hankkeita on peruttu tilaajien taloudellisen tilanteen vuoksi.
– Vaikka julkinen rakentaminen on aiemmin pehmentänyt rakennusalan suhdannevaihteluita, kuntien investointikyky on heikentynyt ja päätöksenteko kestää aiempaa kauemmin.
Tarve esimerkiksi kouluille ja päiväkodeille ei Hyyryläisen mukaan ole kadonnut.
– Tarve koulujen ja päiväkotien kaltaisille rakennuksille on edelleen olemassa, mutta monilla tilaajilla ei ole rohkeutta tai mahdollisuutta tehdä investointipäätöksiä.
Hyyryläisen mukaan puurakentamisen tulevaisuus riippuu siitä, miten kunnianhimoisesti yhteiskunta toteuttaa omia ilmastotavoitteitaan.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
– Jos kunnassa on päätetty tavoitella hiilineutraaliutta, tavoitteiden pitäisi näkyä myös rakennushankkeissa. Ei riitä, että tavoitteet kirjoitetaan strategiapapereihin, jos käytännön päätökset tehdään niiden vastaisesti.
Hänen mukaansa puurakentaminen on tehokas ilmastopolitiikan väline.
– Puu sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Lisäksi puun käyttö pitää työpaikat ja arvonlisän Suomessa. Kun puu kaadetaan, jalostetaan ja rakennetaan täällä, koko ketju hyödyttää paikallista yhteiskuntaa.
Vähähiilisyyslaskennassa puutteita
Vaikka rakentamisen vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset ovat kiristyneet, Hyyryläinen pitää nykyisiä laskentamalleja puutteellisina.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
– Hiilijalanjälkilaskelmissa esimerkiksi maanrakennus- ja perustustyöt on jätetty pitkälti tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi joillekin rakenneosille käytetään annettuja vakioarvoja todellisten laskelmien sijaan. Tällainen mahdollistaa tulosten manipuloinnin eikä johda aidosti vähäpäästöisimpiin ratkaisuihin.
Hänen mukaansa laskennassa huomioidaan liian vähän myös materiaalien alkuperä.
– Ei riitä, että tarkastellaan vain rakentamisen materiaalia. Pitää katsoa myös sitä, mistä se tulee, kuinka paljon sitä on prosessoitu ja missä työ on tehty. Lähellä tuotettu materiaali on ympäristön kannalta aivan eri asemassa kuin toiselta puolelta maailmaa tuotu tuote.
Esimerkkinä Hyyryläinen nostaa luonnonkiven.
– Jos verrataan Ylämaalta tuotua graniittia ja Kiinasta tuotua kiveä, hiilijalanjälki on aivan eri luokkaa. Rakennusmateriaaleja pitäisi tarkastella myös niiden ympäristövaikutusten ja talouden kannalta.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Hyyryläisen mukaan puurakentaminen ei ole saavuttanut Suomessa läpimurtoa teollisen rakentamisen valtavirtaan, vaikka sitä on pyritty edistämään poliittisin ohjelmin vuosikymmeniä.
– Olennaisin kysymys rakennusmateriaalin valinnassa on, mikä on ihmiselle ja yhteiskunnalle paras ratkaisu. Jos tarkastellaan Suomessa kasvaneen uusiutuvan materiaalin käyttöä, paikallista työllisyyttä ja mahdollisuutta materiaalien uusiokäyttöön, puurakentaminen on hyvin vahvoilla.
Hän suhtautuu kriittisesti myös niin sanottuihin vihreisiin betoniratkaisuihin.
– En usko vihreisiin betoniratkaisuihin. Jos järjestelmään rakennetaan mahdollisuus parantaa tuloksia erilaisilla lisäaineilla ja laskennallisilla ratkaisuilla, ollaan helposti tilanteessa, jossa keskitytään itse tavoitteen sijasta järjestelmän optimointiin.
Ukrainan jälleenrakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Myös matkailurakentamista toteuttaneen Hyyryläisen mukaan suomalaisella puurakentamisosaamisella voisi olla merkittävä rooli Ukrainan jälleenrakennuksessa.
– Olemme olleet mukana hankkeessa, jossa arvioitiin suomalaisen moduulirakentamisen mahdollisuuksia Ukrainassa. Johtopäätös oli, että osaamisellemme olisi siellä käyttöä. Käytännössä se edellyttäisi paikallista tuotantoa ja henkilöstön kouluttamista suomalaisen osaamisen pohjalta.
Haasteena on erilainen rakennuskulttuuri.
– Ukrainassa, kuten monissa entisen Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olevissa maissa, opetusrakennukset mielletään edelleen ensisijaisesti betonirakennuksiksi. Se on pitkälti kulttuurinen kysymys.
Hyyryläisen mukaan teollisen rakentamisen asema on viime vuosina vahvistunut.
– Rakentamisessa käytetään koko ajan enemmän teollisesti valmistettuja osia, joista me valmistamme kokonaisia asennusvalmiita moduuleita. Tämä konsepti on vientivalmis tuote.
Kouluista hyvinvointirakennuksiin
Elementit-E Oy tunnetaan erityisesti koulujen ja päiväkotien rakentajana.
– Väestörakenteen muutos on kuitenkin muuttanut markkinaa ja uusia kouluja tarvitaan vähemmän. Sen vuoksi olemme hakeneet uusia käyttökohteita. Viime vuonna valmistui suuri toimitilarakennus Outokumpuun, ja parhaillaan käynnistyy hyvinvointialueen rakennushanke Oulussa.
Hyyryläisen mukaan moduulirakentamisen vahvuutena on rakennusten muunneltavuus ja siirrettävyys.
– Kun ensimmäinen käyttötarve päättyy, rakennus voidaan siirtää uuteen paikkaan ja ottaa uudelleen käyttöön. Se on erittäin toimiva kiertotalousratkaisu.
Puurakennuksista saatu käyttäjäpalaute on hänen mukaansa ollut pääosin myönteistä.
– Erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa akustiikalla on suuri merkitys. Tilat koetaan hiljaisiksi. Moduulirakenteissa seinien välissä oleva ilmarako katkaisee äänen kulun tehokkaasti. Sen vuoksi ääni ei siirry samalla tavalla kuin betoniratkaisuissa.
