Pääkirjoitus 4/2026: Muuttujia riittää

Suunnitelma kesäksi oli lähes täydellinen. Yksi juttukeikka alkuviikosta, lomapäivä tai kaksi samoissa maisemissa, juttu valmiiksi ja loppuviikko vapaata. Seuraavalla viikolla sama uudestaan jossain toisessa suunnassa.

Valoisten kesäkelien aikaan on mukava ajella. Aiheita riitti ja aikaa oli pari kuukautta. Mikäpä voisi mennä pieleen?

Aika moni asia.

Toisissa yrityksissä työrintamalla oli niin hiljaista, ettei paikalle ollut järkeä lähteä. Osalla yrittäjistä töitä taas riitti niin paljon, ettei haastattelulle oikein ollut aikaa.

Visa Vilkunankin oli tarkoitus suunnata Baltian kiertueelleen jo alkukesästä. Hukkaan olisi mennyt se reissu, sillä ”linnurauha” seisotti metsäkoneita pitkälle heinäkuuhun. Kun koneet lopulta pääsivät töihin, lomasesonki siirsi osan suunnitelmista seuraavalle reissulle.

Toimitukselle suunnitelmien muuttuminen ei ole suuri murhe. Elokuun lehdenkin sivut saatiin lopulta täyteen. Metsäkoneyrittäjälle kaluston seisominen on aivan toinen asia.

Virossa lintujen pesimärauha pitää koneet seisokissa jopa kaksi ja puoli kuukautta heti kelirikkokauden jälkeen. Kotimaassakin nopealla aikataululla muuttunut lainsäädäntö laittoi urakoitsijoiden suunnitelmia uusiksi. Tämä tuli esiin niin Aatto Silventoisen kuin Kusti Rautiaisenkin jutuissa.

Ja juuri kun kuvittelin tuntevani ainakin suurin piirtein ne syyt, jotka metsäkoneen voivat pysäyttää, tuli elokuussa vastaan jälleen yksi uusi: afrikkalainen sikarutto.

En tiedä, kuinka moni yrittäjä oli osannut laittaa afrikkalaisen sikaruton metsäkoneyrityksensä SWOT-analyysin riskisektoriin. Toisaalta minä en vielä pari vuotta sitten ollut kuullut raakuistakaan.

Suomen ensimmäiset tautitapaukset todettiin Kaakkois-Suomessa, ja taudin leviämisen estämiseksi perustetulla tartuntavyöhykkeellä metsätaloustyöt pysäytettiin kokonaan. Juuri tätä kirjoitettaessa tartuntoja on löytynyt lisää.

Koneyrittäjät ry:n arvion mukaan yhden korjuuketjun seisonta merkitsee yhdessä työvuorossa noin 1 700 euron ja kahdessa vuorossa noin 3 400 euron tulonmenetystä päivässä. Nykyinen eläintautilainsäädäntö ei kuitenkaan korvaa metsäkoneyrittäjälle tuotannon keskeytymisestä syntyviä menetyksiä.

Eivätkä muuttujat siihen lopu. Metsäteollisuuden edelleen mollivoittoisia uutisia löytyy useampi tältäkin aukeamalta. Kaiken tämän keskellä metsäkoneyrittäjän pitäisi pitää kallis kalusto mahdollisimman tehokkaasti töissä ja samalla uskaltaa katsoa vuosien päähän.

Kaikkia muuttujia ei voi hallita. Syyskuun alussa FinnMETKO kokoaa jälleen metsäalan Jämsään, jossa voi ainakin päivittää käsityksensä siitä, millaisilla koneilla ja ratkaisuilla tuleviin vuosiin lähdetään.

Konevalmistajat voivat kehittää koneiden tuottavuutta, yrittäjä suunnitella toimintansa mahdollisimman tehokkaaksi ja kuljettaja tehdä työnsä ammattitaitoisesti. Silti lopputulokseen vaikuttaa valtava määrä asioita, joille kukaan heistä ei voi mitään.

Siksikin näitä tapahtumia tarvitaan. Ei pelkästään uusien koneiden esittelyyn, vaan myös kollegoiden tapaamiseen, kokemusten vaihtamiseen ja tulevan arvuutteluun.

Power Truck Show osoitti juuri ennätysyleisöllään, että tapahtumille riittää kysyntää. FinnMETKOonkin näyttelyosastoja oli jo kuukausi sitten varattu enemmän kuin edelliskerralla, ja kansainvälisiä vieraita on tulossa enemmän kuin koskaan. FinnMETKO näyttääkin saavan myös kansainvälisesti sitä arvostusta, jonka se ansaitsee.

Kesän aikana siirtyneet jutut valmistuvat ehkä sitten seuraavaan numeroon, ja silloin luvassa on luonnollisesti myös kattava paketti FinnMETKOsta.

Sitä ennen nähdään Jämsässä!

Olen kiertämässä tapahtuma-aluetta täydet kolme päivää, joten jos tunnistat, saa tulla nykäisemään hihasta. Palautetta lehdestä ja juttuvinkkejä otetaan aina vastaan.