Sahateollisuus: Ennallistamissuunnitelman kustannukset jopa 30 miljardia euroa – ”Hävittäjähankintoja suuremmat rahat”

Sahateollisuus ry arvostelee kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnosta siitä, että metsien pinta-aloihin, rahoitukseen ja vaikutuksiin liittyvät keskeiset kysymykset ovat edelleen avoinna. Suunnitelmaluonnoksessa ennallistamistoimien kokonaiskustannuksiksi vuosina 2026–2050 arvioidaan noin 30 miljardia euroa. Lausuntoaika päättyy torstaina 27. elokuuta.

Sahateollisuus ry pitää luonnon monimuotoisuuden vahvistamista tärkeänä tavoitteena. Järjestön mukaan ennallistaminen ja aktiivinen metsätalous voidaan sovittaa yhteen, kun toimet kohdennetaan vaikuttavasti ja ne perustuvat tutkittuun tietoon, vapaaehtoisuuteen ja kannustimiin.

Lausunnolla oleva kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos jättää Sahateollisuuden mukaan kuitenkin useita metsätalouden kannalta ratkaisevia kysymyksiä avoimiksi. Esimerkiksi metsäluontotyyppien rajauksia ei ole vielä määritelty, joten myöskään ennallistamisen piiriin tulevien metsien pinta-alaa ei tiedetä.

Sahateollisuus huomauttaa myös, että hallituksen maaliskuussa 2025 linjaamat valmistelun reunaehdot eivät järjestön näkemyksen mukaan näy suunnitelmassa riittävästi. Reunaehdoissa edellytetään muun muassa ennallistamistavoitteiden ja yritysten kilpailukyvyn yhteensovittamista sekä kustannus-, huoltovarmuus- ja kansantalousvaikutusten arviointia.

– Keskeisten metsäluontotyyppien määritelmät ovat auki ja siten ennallistamisen piirissä oleva hehtaarimäärä on valtava kysymysmerkki. Lisäksi heikentämättömyysvelvoitteesta ei ole linjausta. Puun saatavuus ja vapaaehtoiset luonnonhoitotoimet eivät saa vaarantua. Jos puun jalostamisen kilpailukykyä heikennetään Suomessa, tehdään töitä esimerkiksi Ruotsin ja Venäjän yritysten puolesta, Sahateollisuus ry toimitusjohtaja Tino Aalto sanoo.

Kustannusarvio noin 30 miljardia euroa

Suunnitelmaluonnoksessa ennallistamistoimien kokonaiskustannuksiksi vuosina 2026–2050 arvioidaan noin 1,2 miljardia euroa vuodessa eli yhteensä noin 30 miljardia euroa. Kyseessä on alustava arvio. Vuosina 2026–2031 valtiontalouden lisärahoitustarpeeksi arvioidaan keskimäärin noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Aalto vertaa ennallistamisen kustannusarviota Suomen noin 10 miljardin euron hävittäjähankintaan.

– Suomen hävittäjähankinnat olivat noin 10 miljardia euroa ja ennallistamisen kustannukset olisivat 30 miljardia euroa. Julkisen talouden rahoitusvaje kohoaa ennallistamisessa nopeasti miljardiluokkaan. Suunnitelmasta on tehtävä toteuttamiskelpoinen julkisen talouden puitteissa, Aalto sanoo.

Hakkuumahdollisuudet voisivat pienentyä

Luonnoksessa nostetaan esiin myös useiden lakien tarkastelutarve. Metsien osalta keskusteluja jatketaan Euroopan komission kanssa.

Luonnonvarakeskuksen ennallistamisskenaarioissa hakkuumahdollisuuksien arvioidaan vähenevän toimenpiteiden laajuudesta riippuen 2–15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Sahateollisuuden mukaan näin suuri vaihteluväli vaikeuttaa metsäalan yritysten tulevaisuuden suunnittelua ja investointien vaikutusten arviointia.

– Suomeen voimakkaasti investoineet sahayritykset joutuvat tämän suunnitelman perusteella toimimaan sumussa. Esimerkiksi 15 miljoonan kuution hakkuumäärän lasku vastaisi noin 1–2 sellutehtaan ja 15 teollisen mittakaavan sahan vuotuista puunkäyttömäärää. Mikäli pinta-aloja ei tiedetä ja metsien käyttöön liittyviä mahdollisia rajoituksia ei tunneta, ei myöskään voida uskottavasti arvioida vaikutuksia kilpailukykyyn ja aluetalouteen, Aalto toteaa.

Sahateollisuus katsoo, että ennallistamistoimet tulisi valita siten, että niillä saavutetaan mahdollisimman suuri luontohyöty mahdollisimman vähäisillä vaikutuksilla puun saatavuuteen, kilpailukykyyn ja kansantalouteen.

Järjestön mukaan ennallistamissuunnitelmasta ei pidä muodostaa uutta suojeluohjelmaa, vaan aktiivinen luonnonhoito ja metsätalouden kanssa yhteensopivat ratkaisut tulee pitää mukana.