Ajankohtaista

Uusi hanke etsii keinoja luonnon tilan ja metsätalouden yhteensovittamiseen talousmetsissä

EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää luonnon tilaa parantavia toimia myös suojelualueiden ulkopuolella. Tapion, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen hanke selvittää, miten metsäluontotyyppien tilaa voidaan parantaa osana kannattavaa metsätaloutta.

Rehevä ja monilajinen kostea notkolehto, jossa kasvaa kuusia, lehtipuita, saniaisia ja muuta runsasta aluskasvillisuutta.
Lehdot ovat yksi hankkeessa tarkasteltavista metsäluontotyypeistä. Luontodirektiivin mukaisen arvion mukaan noin 95 prosenttia eli 240 000 hehtaaria boreaalisten lehtojen pinta-alasta sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella.

Merkittävä osa heikentyneiden metsäluontotyyppien esiintymistä sijaitsee talousmetsissä. Hyvän tilan metsätalous luontotyypeillä eli Hytimet-hankkeessa tutkitaan, millaisilla metsän- ja luonnonhoidon ratkaisuilla luontotyyppien tilaa voidaan parantaa ja jo saavutettua hyvää tilaa ylläpitää.

– Ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä juuri siellä, missä suuri osa luontotyypeistä sijaitsee, eli talousmetsissä. Tarvitsemme tietoa siitä, millaisilla metsätalouden käytännöillä voidaan parantaa heikentynyttä metsäluonnon tilaa ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta jo hyvässä tilassa olevilla alueilla, hankkeen projektipäällikkö Nora Arnkil Tapiosta kertoo.

Tarkastelussa neljä metsäluontotyyppiä

Hankkeessa tarkastellaan neljää EU:n luontodirektiivin alaista metsäluontotyyppiä: lehtoja, puustoisia soita, harjumetsiä ja metsäisiä dyynejä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Tavoitteena on tunnistaa ja havainnollistaa käytännön esimerkkien avulla erilaisia vaihtoehtoja, joilla luontotyyppien ekologisia ominaispiirteitä voidaan kehittää ja ylläpitää talousmetsissä. Samalla arvioidaan metsätalouden kannattavuutta ja puunkorjuun toteuttamisedellytyksiä.

– Hyvää tilaa määrittävät metsäluonnon piirteet vaihtelevat luontotyypistä toiseen. Tässä hankkeessa tarkastelemme myös sitä, miltä osin periaatteet voivat olla luontotyypistä riippumattomia ja miltä osin luontotyyppikohtaisia, tutkimusprofessori Panu Halme Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Hankkeessa pilotoidaan lisäksi toimintatapaa, jossa eri organisaatioiden, asiantuntijoiden ja toimijoiden mahdolliset näkemyserot sekä tieteelliset johtopäätökset ja ennallistamisasetuksen kansalliset tulkinnat tuodaan avoimesti keskusteltaviksi.

– Hankkeen vahvuus on siinä, että se kokoaa yhteen tutkimuksen, käytännön metsätalouden ja eri sidosryhmien näkökulmia. Yhteinen tarkastelu lisää ymmärrystä siitä, millaisilla metsänkäsittelyratkaisuilla voidaan turvata luonnon monimuotoisuutta ja harjoittaa samalla taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta, erikoistutkija Leena Kärkkäinen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Luontotyyppien tila ratkaistaan pitkälti talousmetsissä

Merkittävä osa laajapinta-alaisten metsäluontotyyppien esiintymistä on arvioitu heikentyneiksi. Suurin osa niiden pinta-alasta sijaitsee suojelualueiden ulkopuolisissa talousmetsissä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Hankkeessa selvitetään kunkin metsäluontotyypin osalta vaihtoehtoisia metsätalouden käytäntöjä kolmessa tilanteessa:

  • Luontotyypin esiintymä on heikentynyt ja vaatii ennallistamistoimia.
  • Esiintymä on otettu tilaa parantavien toimien piiriin.
  • Esiintymä on hyvässä tilassa, jota halutaan ylläpitää myös tulevaisuudessa.

Hytimet-hankkeen tulokset julkaistaan työraportteina. Niiden on tarkoitus tarjota metsänomistajille, metsä- ja ympäristöalan toimijoille sekä viranomaisille käytännön tietoa metsäluontotyyppien tilan parantamisesta ja ylläpitämisestä.

Tuloksia voidaan hyödyntää metsänkäsittelymenetelmien kehittämisessä, uusien toimintatapojen pilotoinnissa ja metsänhoidon suositusten päivittämisessä. Tapio Oy:n, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen hanke päättyy kesällä 2027.

Tilaa metsäalan painavin uutiskirje!

* Pakollinen

Lähetä juttuvinkki