PTT: Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoitoa ja vahvistavat puunsaantia

Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoidon investointeja ja tuottavat merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT selvitys. Valtio maksaa tukia vuosittain noin 32 miljoonaa euroa, josta yli 20 miljoonaa euroa palautuu valtiolle erilaisina veroina. Tuet lisäävät myös työllisyyttä ja vahvistavat pitkällä aikavälillä metsäteollisuuden puunsaantia.

PTT mukaan puuntuotannon julkisille tuille on vahvat yhteiskunnalliset ja taloudelliset perusteet. Tuet lisäävät metsänhoitotoimia, parantavat pitkällä aikavälillä tuotetun puun laatua ja vahvistavat metsäteollisuuden tulevaa raaka-ainepohjaa.

– Valtion näkökulmasta tuet ovat panostus tulevaisuuteen. Oikea-aikaiset investoinnit metsänhoitoon parantavat metsäteollisuuden tulevaa puunsaantia ja siten toimintaedellytyksiä. Nämä pitkän aikavälin vaikutukset ovat keskeinen peruste julkiselle tuelle, metsäekonomisti Matti Valonen sanoo.

Selvityksen mukaan tuet ohjaavat samalla ottamaan huomioon ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita talousmetsissä. Näin niiden hyödyt kohdistuvat koko yhteiskuntaan eivätkä ainoastaan metsänomistajille.

Valtio maksaa puuntuotannon tukia metsänomistajille vuosittain noin 32 miljoonaa euroa. Tästä yli 20 miljoonaa euroa palautuu valtiolle metsänomistajien pääomatuloveroina, tuen lisäämästä työstä syntyvinä ansiotulo- ja yhteisöveroina sekä pidemmällä aikavälillä syntyvien kantorahatulojen pääomaverotuloina.

Tuet lisäävät metsänhoidon toimialan työllisyyttä arviolta noin 150 henkilötyövuodella. Pidemmällä aikavälillä suuremman ainespuukertymän arvioidaan lisäävän työllisyyttä puunkorjuussa, puukuljetuksissa ja metsäteollisuudessa yhteensä 394 henkilötyövuodella.

Terveyslannoituksen tuki tuottaa ilmastohyötyjä

Selvityksessä tarkasteltiin taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, metsäteihin ja suometsänhoitoon myönnettäviä tukia. Tukijärjestelmällä on selvityksen mukaan aktivoiva vaikutus metsänomistajiin, ja se lisää metsänhoitotöiden tekemistä. Tukien vaikuttavuuteen vaikuttavat kuitenkin muun muassa niiden kohdentuminen ja ennakoitavuus.

Esimerkiksi terveyslannoituksen tuki tuottaa selvityksen mukaan ilmastohyötyjä, koska se ylläpitää ja vahvistaa metsien kasvukykyä kohteissa, joissa ravinnepuutos rajoittaa puuston kehitystä. Kasvukyvyn palautuminen lisää puuston hiilensidontaa ja voi vahvistaa metsien pitkän aikavälin hiilinielua.

Erityisesti tuhkalannoituksen vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia. Turvemailla tuhkalannoitus voi lisätä puuston kasvua useiden vuosikymmenten ajan.

Tukijärjestelmä merkittävä osa yksityismetsien metsänhoitoa

Taimikonhoidon keskeinen metsätaloudellinen vaikutus on puuston kasvun ohjaaminen laadukkaampaan ja taloudellisesti arvokkaampaan puustoon. Ajallaan tehty taimikonhoito lisää aiemman tutkimuksen mukaan erityisesti tukkipuun määrää ja parantaa metsän pitkän aikavälin taloudellista tuottoa.

Tuki lisää ja aikaistaa taimikon ja nuoren metsän hoitotöitä sekä ohjaa niiden toteutusta tukiehtojen mukaiseen suuntaan. PTT mukaan se on merkittävä ohjauskeino taimikon ja nuoren metsän hoidon edistämisessä.

– Suomen metsissä on kuitenkin yhä merkittäviä hoitorästejä, jotka voivat heikentää puuntuotannon edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Tukijärjestelmä ei yksin riitä poistamaan näitä rästejä, vaan sen rinnalla tarvitaan neuvontaa ja toimivia metsäpalveluja, vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi sanoo.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf, Koneyrittäjät ry ja Sahateollisuus ry.