Metsäammattilaiset kritisoi Rajat hakkuille -aloitetta: ”Esitys puolittaisi hakkuiden määrän”

Rajat hakkuille -kansalaisaloitteessa esitetään hakkuiden voimakasta vähentämistä, kolmen kuukauden vuotuista hakkuukieltoa sekä muita rajoituksia metsäsektorille. Metsäammattilaiset-verkoston mukaan aloite ei olisi kohtuullinen eikä lisäisi merkittävästi luontoarvoja. Verkosto arvioi aloitteen heikentävän metsäsektorin toimintaedellytyksiä Suomessa.

Suomen metsien puuvaranto on noin 2,6 miljardia kuutiometriä. Kansalaisaloitteessa esitetään hakkuiden vähentämistä noin 35 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Metsäammattilaiset-verkoston mukaan tämä tarkoittaisi, että metsiin jäisi alkuvaiheessa vuosittain noin 1,3 prosenttia nykyistä enemmän puuta.

Verkosto arvioi, että Suomessa vähentynyt puunkäyttö korvautuisi muualla tehtävillä hakkuilla. Sen mukaan hakkuiden vähentäminen esitetyllä tavalla puolittaisi nykyisen puunkäytön ja metsäsektorin tuottaman yhteiskunnallisen hyödyn. Samalla harvennus- ja metsänhoitorästit lisääntyisivät ja metsien kasvu heikkenisi.

Aloitteessa esitetään hakkuiden kieltämistä kaikissa metsissä kolmeksi kuukaudeksi vuosittain. Metsäammattilaiset-verkoston mukaan rajoitus lisäisi byrokratiaa sekä heikentäisi metsänomistajien oikeuksia ja metsäsektorin kannattavuutta.

Verkosto katsoo aloitteen vähentävän metsänomistajien tuloja ja halukkuutta metsänhoitotöihin. Sen arvion mukaan seurauksena olisi myös työttömyyden lisääntyminen, bruttokansantuotteen pienentyminen ja julkisten palvelujen rahoituspohjan heikkeneminen.

Metsäammattilaiset-verkoston mukaan hakkuiden siirtyminen Suomen ulkopuolelle voisi lisäksi kasvattaa maailmanlaajuista luonto- ja metsäkatoa sekä heikentää kestävän metsätalouden toteutumista. Verkosto kiinnittää huomiota myös siihen, ettei aloitteessa ole sen mukaan arvioitu tavoiteltavia luontohyötyjä määrällisesti.

Metsäammattilaiset: Metsäala huomioi luonnon laajasti

Metsäammattilaiset-verkosto muistuttaa, että metsäluonnon monimuotoisuutta on huomioitu metsätaloudessa laajasti jo 1990-luvulta lähtien. Tuolloin uudistettiin metsälakia, luonnonsuojelulakia ja vesilakia tärkeiden luontokohteiden turvaamiseksi ja ympäristövaikutusten huomioimiseksi.

Myös metsäsertifiointi otettiin 1990-luvulla laajasti käyttöön. Luonnonhoito on siitä lähtien sisältynyt metsäalan koulutukseen, ja verkoston mukaan se on nykyisin kiinteä osa metsäalan toimintaa ja metsäammattilaisten työtä kaikkialla Suomessa.