MTK:n Tiirola vaatii maanomistajille osuutta sähkönsiirron tuotoista

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vaatii hallitukselta ratkaisuja siirtolinjojen korvauksiin ja kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan vielä ennen vaaleja. MTK esittää maanomistajille vuosittaista korvausta, joka maksettaisiin nykyisten lunastuskorvausten lisäksi.

MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksen Espoon Hanasaaressa 28. lokakuuta avannut Mikko Tiirola katsoo, että hallitus on edistänyt monia maanomistajille tärkeitä asioita. Useita keskeisiä kysymyksiä on kuitenkin edelleen ratkaisematta.

– Hallituksen loppusuora on jäljellä ja isoja asiakokonaisuuksia on pahasti kesken. Ennallistaminen, siirtolinjojen korvausasiat ja harmaan suojelun yleistyminen ovat asioita, joita ei voi siirtää tulevalle hallitukselle. Vaalien läheisyys ei saa johtaa päättäjien vastuun pakoiluun, Tiirola sanoo.

Viisi prosenttia siirtomaksuista maanomistajille

Tiirola nostaa kiireelliseksi kysymykseksi energiansiirtolinjojen korvaukset. Hänen mukaansa lunastuslain uudistus oli pitkään odotettu parannus omaisuudensuojaan, mutta se ei ratkaissut maanomistajien osuutta sähköverkkoliiketoiminnan jatkuvista tuotoista.

MTK:n esittämässä hyödynjakomallissa verkkoyhtiö maksaisi vuosittain johtoalueiden maanomistajille viisi prosenttia sähkönsiirrosta ja -jakelusta keräämistään maksuista. Korvaus jaettaisiin johtoalueiden pinta-alojen suhteessa, ja se tulisi nykyisten lunastuskorvausten lisäksi.

Tiirolan mukaan kysymyksen merkitys kasvaa suurten investointien ja sähköverkkojen rakentamisen lisääntyessä. Hän arvioi, että 80 prosenttia vihreän siirtymän hankkeiden maankäytöstä kohdistuu energian siirtoon. Hänen mukaansa käyttörajoitetulla maalla harjoitetaan liiketoimintaa, mutta maanomistajille jäävät haitat.

Tiirolan esittämän arvion mukaan viiden prosentin mallin mukainen korvaus olisi keskimääräisellä johtoaluekilometrillä noin 400 euroa vuodessa.

– Vaikutus sähkön hintaan olisi noin 0,75 senttiä kilowattitunnilta. Poliitikot voisivat halutessaan hyvittää vaikutusta kuluttajille esimerkiksi sähköverotusta alentamalla, Tiirola sanoo.

Ennallistamisen kustannukset huolettavat

Toinen Tiirolan esiin nostama kysymys on EU:n ennallistamisasetuksen edellyttämä kansallinen ennallistamissuunnitelma. Siinä määritellään, miten asetusta Suomessa toteutetaan.

Tiirola vaatii, etteivät ennallistamisen kustannukset jää maanomistajien kannettaviksi käyttörajoitusten tai kiristyvän lainsäädännön kautta.

– Ennallistamisesta ei saa tulla prosessia, jossa lasku lähetetään maanomistajalle harmaana suojeluna tai lainsäädännön kiristyksenä piittaamatta kansantalousvaikutuksista. Ei voi syntyä tilannetta, jossa metsä on paperilla maanomistajan, mutta päätösvalta sen käytöstä siirtyy vähitellen muualle, Tiirola sanoo.

Hän peräänkuuluttaa hallitukselta kansallista päätöksentekokykyä suunnitelman valmistelussa. Tiirolan mielestä hallituksen on tehtävä kansallisen edun mukaiset ratkaisut itse sen sijaan, että se kysyisi komissiolta, millainen suunnitelma Suomessa pitäisi tehdä.

– Suunnitelman perusteet luodaan nyt. Tulevalle hallitukselle ei pidä jättää tilannetta, jossa vaihtoehdot on jo käytännössä rajattu, Tiirola sanoo.