Metsäteollisuus: Ennallistamissuunnitelma askel oikeaan suuntaan – kustannukset yhä valtavat

Metsäteollisuus ry pitää Suomen ennallistamissuunnitelman vapaaehtoisuutta ja rahoituksen huomioimista myönteisinä linjauksina. Järjestö on silti huolissaan miljardiluokan kustannuksista ja vaatii tarkempia arvioita vaikutuksista puun saatavuuteen, investointeihin ja työllisyyteen.

Valtioneuvosto päätti torstaina 5. marraskuuta Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen lähettämisestä Euroopan komissiolle. Luonnosta täydennetään komission palautteen jälkeen ennen lopullisen suunnitelman valmistumista vuonna 2027.

Metsäteollisuus ry pitää hyvänä, että suunnitelmassa hyödynnetään EU-asetuksen sallimaa kansallista liikkumavaraa ja toimeenpano sidotaan käytettävissä olevaan rahoitukseen sekä vapaaehtoisuuteen.

Valtioneuvoston linjauksen mukaan toimeenpano toteutetaan valtiontalouden kehysten puitteissa. Toimenpiteiden laajuus, ajoitus ja kohdentaminen sovitetaan käytettävissä olevaan rahoitukseen. Ensisijaisia keinoja ovat vapaaehtoiset ohjelmat, markkinaehtoiset kannustimet ja olemassa olevat tukijärjestelmät.

– Ennallistamista pitää tehdä luonnon kannalta vaikuttavasti, mutta samalla taloudelliset realiteetit tunnistaen. Nyt tehty suunnitelma antaa pohjan hyödyntää kansallista metsäosaamistamme ja asetuksen tarjoamaa liikkumavaraa täysimääräisesti, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki sanoo.

Talousmetsien määritelmiä tarkennetaan työryhmässä

Metsäteollisuus pitää myönteisenä myös luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia metsiä eli niin sanottuja boreaalisia luonnonmetsiä koskevaa linjausta. Nykyistä määritelmää käytetään vain Natura-alueilla.

Talousmetsiä koskevaa boreaalisen luonnonmetsän määritelmää tarkennetaan valtioneuvoston asettamassa työryhmässä. Sen tehtävänä on tarkastella ennallistamisen vaihtoehtojen ekologisia, juridisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, mukaan lukien vaikutukset metsätalouteen ja maanomistajiin. Työssä huomioidaan myös Suomen kaltaisten jäsenmaiden, erityisesti Ruotsin, ratkaisut.

Järjestön mukaan epäselvät määritelmät voivat aiheuttaa riskin niin sanotulle harmaalle suojelulle.

– On äärimmäisen tärkeää, että talousmetsiä koskevat määritelmät tehdään selkeiksi ja hyödynnetään EU-asetuksen sallima liikkumavara täysimääräisesti. Epäselvät määritelmät ovat omiaan muodostamaan riskin harmaalle suojelulle. Luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa ilman tarpeettomia rajoituksia metsien kestävälle käytölle, Lehtomäki toteaa.

Kustannusarvio noin 1,2 miljardia euroa vuodessa

Myönteisistä linjauksista huolimatta Metsäteollisuus pitää ennallistamisen arvioituja kustannuksia erittäin suurina. Suunnitelman toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi vuosille 2026–2050 arvioidaan noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Valtiolle kohdistuvien kustannusten osuus olisi noin 900 miljoonaa euroa vuodessa.

Järjestö vaatii, että jatkovalmistelussa arvioidaan välittömien kustannusten lisäksi nykyistä perusteellisemmin vaikutukset puun saatavuuteen, investointeihin, vientiin, työllisyyteen ja aluetalouteen.

Metsäteollisuus ry:n mukaan ala hankkii noin 95 prosenttia käyttämästään puusta kotimaasta. Järjestön esittämien lukujen mukaan metsäteollisuus työllistää Suomessa suoraan ja välillisesti noin 166 500 ihmistä, tuo 12,5 miljardin euron vientitulot ja kerryttää lähes neljä miljardia euroa verotuloja.

Huoli puun saatavuudesta

Metsäteollisuus viittaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin arvioon, jonka mukaan ennallistaminen voisi vähentää puun saatavuutta 3,5–17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja pienentää metsäsektorin arvonlisäystä 370–1 800 miljoonaa euroa vuodessa.

Järjestön mukaan talousmetsissä tehtävät ennallistamistoimet on tämän vuoksi suunniteltava kustannustehokkaiksi.

– Suunnitelma on nyt paremmalla uralla, mutta työ ei ole valmis. Suomen on löydettävä ratkaisut, joilla luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan kustannustehokkaasti ilman tarpeettomia haittoja puun saatavuudelle ja metsäteollisuuden kilpailukyvylle. Nämä vaikutukset on arvioitava huolella ennen ennallistamisen toimeenpanoa, Lehtomäki summaa.