fbpx
 

Enää ei tarvitse arvailla

Enää ei tarvitse arvailla

Nykyaikaisten metsäkoneiden tuottama tiedon määrä kasvaa kaiken aikaa. Määrät ja laadut ovat siirtyneet jo pitkään niitä tarvitseville. Tiedon keruun hyödyt ovat merkittävät myös uusia kuljettajia koulutettaessa. Kurussa sijaitsevan Tredun Metsätien toimipisteen metsäkonekoulutuksen lehtori Janne Ruokonen toteaa kaikkien metsäkonevalmistajien tarjoavan varsin kattavia paketteja myös koulutusta silmällä pitäen.
Konedatan hyödyntämisen ansiosta Tredun Kurun oppilaitoksesta on valmistunut ennätysajassa työelämään valmiita kuskeja, lehtori Janne Ruokonen iloitsee.

Joulun alla Ruokonen piti Tredun metsäkonekoulutuksen opettajille kurssin, joka kuului osana 365/12-aina avoin ammatillinen oppilaitos -hankkeen jalkauttamiseen. Sen tavoitteena on ajasta ja paikasta riippumaton opetus, jota konedata palvelee mainiosti.

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Ripeää kehitystyötä

Metsäkoneiden ohjelmistoja kehitetään jatkuvasti, joten opettajien ja miksipä ei urakoitsijoidenkin on opiskeltava jatkuvasti, jotta he pysyisivät ajan tasalla.

- Konedatan analysointi on tänä päivänä olennainen osa metsäkonekuskien opetusta. Koneen keräämästä tiedosta päästään varsin nopeasti selville siitä, mitä osa-aluetta opiskelijan on syytä parantaa. Tällä työkalulla arvailu on onneksi jäänyt historiaan, Ruokonen sanoo.

Kuljettajakohtaisesti räätälöidyt raportit kertovat lahjomattomasti kuljettajien kehityksestä. Työ on jaettu useampiin osa-alueisiin, jolloin korjaavat toimenpiteet ja lisäopetus on mahdollista kohdentaa ammattitaidon kehittymisen kannalta täsmälleen oikeaan paikkaan.

- Kun metsäkoneella on useita käyttäjiä, on erittäin tärkeää, että sisään mennään taatusti omalla nimellä ja tunnuksella. Vain tällä tyylillä datasta saadaan täysi hyöty, Ruokonen painottaa.

Tietoa talteen alusta alkaen

Kurun Metsätien toimipisteessä opiskelijaa yritetään seurata ensimmäisestä konepäivästä alkaen. Polttoaineen kulutus tyhjänä ja kuormattuna ajamisessa antaa viitteitä työtavasta. Oppimisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada tietoa alusta alkaen. Opiskelijoiden valmiudet ja kokemus saadaan tällä tavalla hyödynnetyksi opiskelun jatkoa suunniteltaessa.

Opiskelija voi verrata omaa tulostaan muihin samanlaisiin ajossa olleisiin koneisiin. Oma tuntisaavutus motteina ja motit käytettyä polttoainelitraa kohti ovat avainasemassa parempaan tuottavuuteen pyrittäessä.

Tredun metsäkoneopetuksessa tyhjäkäynnin osuutta on saatu nipistettyä melkoisesti, kun konedataa alettiin tosissaan hyödyntää. Vaikka kone ei polttoainetta tyhjäkäynnillä paljon syökään, huoltokulut ja koneen arvo käyttötuntien lisääntyessä kurittavat kannattavuutta.

Keskimääräinen rungon käsittelyaika on yksi ammattitaidon lahjomaton mittari. Aloittelijalla lienee valinnan vaikeus suurin työtä hidastava seikka. Mietitään liian kauan, mikä puu otetaan ja mikä jätetään. Koko ajan on pidettävä mielessä, että motoyrittäjälle tulee rahaa vain, kun syöttö eteen on päällä.
Tredun Metsätien yksikön metsäkoneopettajat ovat vakuuttuneita konedatan mahdollisuuksista ammattimaisten metsäkonekuskien opetuksessa.

Sektoreista apua

Kun rungon käsittelyaika jaetaan useisiin sektoreihin, opetus ja oppiminen tehostuvat huomattavasti. Ruokonen korostaa, että päätös on tehtävä ripeästi, vaikka ei olisi sataprosenttisen varma sen oikeellisuudesta. On oltava rohkea ja otettava opiksi mahdollisista virheistä.

Etenkin pienet puut pitäisi ottaa lyhyemmällä harkinnalla kuin isommat. Mutta datan antaman tiedon perusteella totuus näyttää olevan toisin päin. Eli isot napataan käsittelyyn lyhyemmän harkinnan jälkeen.

Ajokonepuolelta saadun datan mukaan koneen siirtäminen syö enemmän polttoainetta, kuin nosturin käsittely. Kuljettajan kannattaa näin ollen miettiä minkälaisilla koneen siirroilla nosturin ulottuville saadaan mahdollisimman otollinen määrä puuta.

Konedata paljastaa lahjomattomasti näkymättömiäkin vikoja, joiden korjaamisen myötä tuottavuutta on saatu parannetuksi. Se on ykköstyökalu huoltojen tekemiseen. Jatkuvasti tietoa keräävä järjestelmä kertoo, onko kone kunnossa vai vaaditaanko siihen säätöjä tai jopa remontteja.

- Kun oppilaalle näyttää lahjomatonta raporttia siitä, mitä ja miten hän on leimikossa tehnyt, niin oppi menee huomattavasti paremmin perille. Asiaa on avattu oppilaille kokonaisuutena, jolloin he ovat varsin hyvin ymmärtäneet koneen omistajan ja työnantajan näkökulman asiaan, Ruokonen painottaa.
Janne Ruokonen korostaa, että konedatan opetuksellisessa hyödyntämisessä yhteistyö oppilaitoksen ja koneurakoitsijan välillä on toimittava saumattomasti.

Koulutus jatkuu urakoitsijan koneilla

Ruokonen toivookin, että harjoittelijoita ja tuoreita metsäkonekuskeja yritykseensä ottavat urakoitsijat jatkaisivat konedatan mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Kun tietoa on kerätty opiskelun ensimmäisestä ajotunnista alkaen, työnantajalle on mahdollista näyttää opiskelijan kehityskäyrä. Tämä on suuntaa antava tieto opiskelijan kyvystä omaksua uutta ja korjata mahdollisia ei toivottuja työtapoja.

Harjoittelijan tai uuden kuskin tieto siirtyy automaattisesti urakoitsijankin älypuhelimeen. Pienellä vilkaisulla ammattilainen näkee, missä työvaiheessa olisi suurin mahdollisuus työtehon lisäämiseen. Oppilaitos pystyy antamaan urakoitsijalle tarkan tiedon, kuinka monta tuntia oppilas on harjoitteluun tullessaan koneella työtä tehnyt ja mitkä ovat työnteon avainluvut. Tämä luo turvallisuutta sekä harjoittelupaikkaa tarjoavalle urakoitsijalle, että harjoittelijalle.

Motolla maasto on kertaalleen ”tiedusteltu” ja sitä tietoa olisi hyvä saada jalostetuksi entistä enemmän ajokoneen käyttöön. Jo nyt ajokoneen kuski näkee uran varteen tehtyjen puiden lajin ja määrän. Tämän perustella on helpompaa päättää, kuinka päin ajaen ja missä vaiheessa puut kannattaa noutaa. Olisi äärimmäisen hyvä, että metsäkoneissa olisi yhteinen järjestelmä, jolloin voitaisiin alusta alkaen keskittyä uuden oppimiseen. Nykyisellään aikaa tuhraantuu melkoisesti eri konemerkkien datajärjestelmien erovaisuuksien opiskeluun.

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna

(Artikkeli julkaistu alunperin Metsätrans-lehdessä 1/2020 - tilaa omasi: www.metsatrans.com/tilaa-lehti)

Muita aiheeseen liittyviä

  • Luottamus kantaa


    15 maaliskuun, 2019

    Juha Ruotsalainen on noussut nuoresta kuorma-autokauppiaasta koko Vehon toimitusjohtajaksi. Juha Ruotsalainen nimitettiin Veho Oy Ab:n toimitusjohtajaksi 1.9.2018. Ennen nimitystään Ruotsalainen…


    Lue lisää
  • OSALLISTU FACEBOOK-KILPAILUUN


    7 marraskuun, 2019

    Marraskuun facebook-kilpailussamme palkintona on Kesla-reppujakkara, johon kuuluu: Opa-nuotiopannu Termospullo kahdella mukilla Retkikirves Retkisaha Makkaratikku Lisäksi voittaja saa Metsätrans-lehdet vuoden 2020…


    Lue lisää
  • Kaikkea kuljetetaan


    27 huhtikuun, 2017

    KES-Trans Oy:n nokkamies Rauno Keski-Heikkilä Kuortaneelta päätti muun liikennöinnin lisäksi perehtyä myös puunajoon. Noin vuosi sitten KES-Trans osti alajärviseltä Raimo…


    Lue lisää
  • Logsetin kiltti jättiläinen vie näyttämön


    6 maaliskuun, 2017

    Kun Logset 12H GTE Hybridi harvesteri saapuu metsän näyttämölle, jykevätkin puut antavat tilaa. Metsäkoneen lempinimi kiltti jättiläinen on peräisin sen…


    Lue lisää