Metsäkoneurakointi

Tapio, kaatavien kourien pioneeri

Soinissa vaikuttavaa Esa Ahopeltoa voidaan hyvällä syyllä nimittä pitkän linjan harvesterien ja kaatopäiden kehittäjäksi. Jo vuonna 1979 Ahopelto suunnitteli ja valmisti yhdessä enonsa Tapio Saarenkedon kanssa kaatavan sykeharvesterikouran.

Tapio-kourien taival alkoi Saarenkedon autotallissa hitsatusta prototyypistä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Rovaniemen Korkalovaarassa sain enoltani mapillisen piirustuksia mukaani ja lisäksi ohjeen. Hän sanoi, että tämä on mainio malli siitä, minkälainen kaatava sykekoura ei saa olla, muistelee Ahopelto.

Noin 4000 maailmalle mennyttä Tapio-sykeharvesteria on vankka osoitus, että tuote on käyttäjien toiveiden mukainen, arvioi Esa Ahopelto.

Kokemusta kehitystyöhön

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Saarenketo on ajan mittaa kunnostautunut tuotteliaana keksijänä. Taimien istutuksessa käytetty pottiputki on hänen ideansa ja Kopo-ojajyrsimen kehitystyössä Saarenkedolla oli vahva rooli.  

Ensimmäinen tehdastekoinen koura valmistettiin vuonna 1980 Tuurinkosken veljeksille. Kouran osat polttoleikattiin kaasulla ja viimeisteltiin rälläkällä ennen kokoon hitsaamista. Tapio taisi olla ensimmäinen kaatava harvesterikoura koko maailmassa. Prosessoreja oli toki olemassa ja Pinomäellä tarjolla häntämoto.

Hirvaan metsäkoulu Rovaniemellä oli harvesterikouran kehitys- ja testaustyössä vahvasti mukana. Oppilaitoksessa työskennelleet Raimo Niku ja Juhani Tuohimetsä olivat arvokkaana apuna kehitystyössä, samoin kuin ensimmäisen kouran hankkineet Tuurinkosken veljeksetkin. Ahopellon mukaan itse idea on pysynyt likimain samana, mutta kehittyneet ohjausjärjestelmät ovat mahdollistaneet kouran käytettävyyden parantamisen.

Iggesund tekee erikoislaipan Suomen markkinoilla suosittuun Tapio 160:n.

Valtaosa vientiin

Ahopelto oli mukana kehittämässä ja valmistamassa Tapio-kaatopäitä ensin Soinin Metalli Oy:ssä ja myöhemmin Lekopa Oy:ssä. Pääasiassa sahalaitteita valmistavan yrityksen hydrauliikka suunnittelijana ja teknisenä johtajana toiminut Ahopelto lunasti Tapion valmistusoikeudet Riuttolehto Oy:lle vuonna 2005.

- Kyselyjä harvesterikourista alkoi ilmaantua sen verran mukavasti, että siihen kannatti keskittyä toden teolla.

Neljässä vuosikymmenessä maailman savotoille on mennyt noin 4000 Tapio-harvesteripäätä. Päämarkkina-alue on Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Kanadassa. Tuotannosta 70 prosenttia menee vientiin.

Valmistusohjelmassa on seitsemän kouramallia. Erityisesti isommat 400 ja 600-mallit menevät vientiin. Viimeisen viiden vuoden aikana vain pari isoa kouraa on jäänyt Suomeen. Suomen ohella Ruotsi vetää pienempää kouraa mukavasti.

Kaivinkoneita käytetään ulkomailla melko paljon alustakoneena. Keski-Euroopan jyrkkärinteisillä savotoilla on käytössä kuorma-auton tai traktorin päälle tehtyjä yhdistelmiä, joiden keulassa on vinssitorni ja takana nosturi Tapion kanssa. Metsurin kaatamat puut vinssataan tielle, jossa karsinta ja katkonta tapahtuu.

Tomi Ahonen varusteli ja viimeisteli Ruotsiin lähdössä ollutta harvesteripäätä.

Sykerulla tulee takaisin

Uusimpana tulokkaana on sykerullaharvesteri, joka ei sinänsä ole uutuus. Sitä valmistettiin 1980-luvulla, mutta sen valmistus lopetettiin kysynnän vähäisyyden takia. Muutaman vuoden aikana rullasykettä on kyselty sen verran paljon, että tuote otettiin uudestaan piirustuslaudalle. Testit ovat käynnissä ja 450 R -malli alkaa olla valmis markkinoille.

- Kun pituusesivalinta on otettu, niin koura aloittaa karsimisen rullilla ja vaihtaa tarvittaessa sykesyöttöön automaattisesti. Tällaisen kouran ohjaussysteemin tekeminen on melkoisen monimutkaista hommaa, mutta nyt kouran ohjaus näyttää olevan kutakuinkin halutun oloinen, Ahopelto kertoo tyytyväisenä.

Tuomas Saarenketo hitsaa kouria kokoon.

Myös metsäkoneita

Riuttolehto Oy hankki kevyen ja monipuolisen Logbear-metsäkoneen valmistusoikeudet vuonna  2013. Håkan Stenmanin kehittämää Logbearia on tehty kaikkiaan kolmisenkymmentä, joista viisi on valmistettu Soinin tehtaalla. Koneet ovat menneet Suomen lisäksi Ruotsiin, Viroon ja Latviaan.

Tunnustettu tosiasia lienee, ettei kasvavaan metsään kannata tehdä uria harvennus- ja ajokoneille. Antaa puiden varttua pituutta ja paksuutta sopivan tiheänä kasvustona ja tehdään harvennus kapealla koneella puiden välissä sujuvasti puikkelehtien. Vasta kun rungot ovat reilusti varttuneet, otetaan savotalle järeämpi, hakkuu- tai ajouran tarvitseva kone.

Ahopelto kertoo saaneensa hiljattain Nygårdin Artolta Logbearia koskevan vuoden 2019 raportin. Koneella tehtiin ympäri vuoden 38,5 tuntia viikossa työtä. Nygård on erittäin tyytyväinen koneen luotettavuuteen ja sen mahdollistamaan tasaiseen työsuoritteeseen. Logbearilla ei tule eteen isojen koneiden vaatimia rospuutto- ja kelirikkoseisokkeja.

Logbearin ajokoneen koura vaihdetaan harvesteripäähän tai päinvastoin puolessa tunnissa. Näin samalla koneella voi käydä hakkaamassa puut läjiin ja sen jälkeen ajella ne laaniin. Logbear on koko lailla oivallinen hankinta yhden miehen yritykseen. Ahopelto lupaa uuden Logbearin 12 viikon toimitusajalla.

- Isoilla metsätilallisilla olisi halua omaan, Logbearin tapaiseen keveään ja monipuoliseen metsäkoneeseen. Mutta laatukomponenteista tehtävän koneen hinta kipuaa vääjäämättä melko korkeaksi. Ja huonoilla osillahan konetta ei kannata tehdä ollenkaan, Ahopelto korostaa.

Yritys tekee itse kouran hallintaan vaadittavat johdotukset, jolloin ydinosaaminen pysyy omissa käsissä.

Joustava tiimi

Riuttolehto Oy takaa leivän neljälle ammattilaiselle. Eläkkeellä oleva Esa Ahopelto kertoo olevansa lähinnä apuna, koska ei osaa oikein joutilaanakaan olla.

- Kolme vierasta tekee kouria ja minä poikani Artun kanssa tehdään kaikkea mahdollista. Kotimaan myynti on uskottu Rintalan Tapanille.

Oman porukan lisäksi käytetään lähialueen sopimuskumppaneita. Osat tulevat särmättyinä ja koneistettuina kumppaneilta. Riuttolehto tekee hitsauskokoonpanon ja sähköpuolen johdotukset ja hydrauliikan. Pintakäsittely ja maalaus on uskottu niin ikään kumppanille.

Riuttolehto Oy:n tehtaalla tehdään muutakin kuin kouria. Asfaltin urapaikkaukseen VM-Asfaltille on tehty erikoislaitteita. Ahopellon mukaan kyse on yksinkertaisesta tekniikasta, joka pitää sisältään hienouksia. Urheilukenttien tekonurmien asennukseen on myös tehty täysin uniikkeja laitteita. Hiljattain tehtaalta valmistui valtava venetraileri talvisäilytystä ja veneiden siirtoa tarjoavan yrityksen tarpeisiin.

- Teemme kaikkea sellaista, joka vaatii miettimistä, pohtimista ja erikoisia ratkaisuja, Ahopelto summaa lopuksi.

Soinin kunnan omistamassa teollisuushallissa on noin 700 neliön tuotantotilat.