Kirjanpainajakannat lievässä kasvussa aiempiin vuosiin verrattuna

Kirjanpainajien lento jatkui vilkkaana myös elo-syyskuussa: Etelä- ja Väli-Suomen seurantapaikoilta saatiin tuona aikana jopa vajaa kolmannes (28 %) tämän kesäkauden aikana kertyneestä saalismäärästä. Kesän ensimmäinen uusi kirjanpainajasukupolvi aikuistui heinäkuussa ja parveili elokuussa. Tällöin ne munivat kuusiin toisen sukupolven. Jos syksy on erittäin lämmin, kuoren alla kehittyvä toinen sukupolvi saattaa ehtiä aikuistua ennen talvea.

− On kuitenkin harvinaista, että toinen sukupolvi selviäisi talven yli, kertoo tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Luken tutkija Markus Melinin mukaan kirjanpainajien määrät olivat tänä vuonna keskimäärin korkeampia kuin kolmena edellisenä vuonna. Kannat nousivat aiemmista vuosista muun muassa Savo-Karjalan sekä Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan seurantapisteillä.

Parveilu voimakkainta kevätkesällä

Yleisesti kirjanpainajan parveilu oli tänä vuonna voimakkainta kevätkesällä. Esimerkiksi Etelä- ja Väli-Suomen seurantapisteillä pyydetyistä kirjanpainajista hieman yli puolet (51 %) saatiin juhannukseen mennessä.

Elokuun puoliväliin mennessä kirjanpainajia saatiin saaliiksi yli 15 000 seitsemällä paikkakunnalla: Vihti, Pornainen, Hautjärvi, Lapinjärvi, Valkeala, Uusi-Kylä ja Rautalampi. Lisäksi syyskuuhun mennessä kirjanpainajia oli kertynyt yli 15 000 myös Myrskylässä ja Lappeenrannassa (kuva 1).

Kesänaikaista 15 000 kirjanpainajan kertymää pidetään eräänlaisena riskirajana, joka kertoo, että alueella on runsas kirjanpainajakanta. Tällöin kirjanpainajat voivat levitä rungoista ympäristöön ja vahingoittaa elävää, tervettä puustoa.

− Mitä enemmän kesän aikana alueella on kirjanpainajia sitä voimakkaammin kannat voivat kasvaa muun muassa tuulenkaatojen ja heikentyneiden pystypuiden ansiosta. Näitä kirjanpainaja hyödyntää tehokkaasti lisääntymisalustoina, Melin toteaa.

– Syyskuussa Suomea kurittaneen Aila-myrskyn jäljiltä onkin syytä huolehtia kaatuneiden ja vahingoittuneiden havupuiden poistamisesta metsistä, mikäli vahingoittunutta puustoa on runsaasti. Myrskyissä kaatuneet ja katkeilleet kuuset ovat kirjanpainajille mitä mainiointa lisääntymismateriaalia, ja loppusyksyllä ja talvella kaatuneet puut toimivat lisääntymisalustana taas ensi keväänä, kertoo metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Metsäkeskuksesta.

Kuitusen mukaan yksittäiset tuulenkaadot eivät merkittävästi lisää hyönteistuhojen riskiä ja niitä kannattaa monimuotoisuuden edistämiseksi jättää metsään lisäämään lahopuuston määrää.

Vuonna 2020 Luonnonvarakeskus, Suomen Metsäkeskus ja vapaaehtoiset metsänhoitoyhdistykset seurasivat kirjanpainajien määriä feromonipyydysten avulla 40:llä paikkakunnalla Etelä- ja Väli-Suomen alueella. Metsäalan toimijat avustivat sopivien seuranta-alojen paikantamisessa. Seurantapyydykset sijoitetaan vuosittain talvella hakatuille uudistusaloille paahteisten kuusivaltaisten metsänreunojen tuntumaan.

Kuvassa kirjanpainajasaaliit 30.9.2020 mennessä.