Metsätrans-Lehti Oy
Ajankohtaista

Luonnonvarakeskus aloittaa varautumissuunnitelman laadinnan laaja-alaisten kirjanpainajatuhojen varalta

Kuusta istutetaan enenevissä määrin, mutta samaan aikaan ilmastonmuutos lisää kirjanpainajatuhojen riskiä entisestään juuri kuusimetsissä. Luonnonvarakeskus (Luke) aloittaa selvitystyön, jonka tavoitteena on varautua valtakunnallisesti laajoja kirjanpainajatuhoja vastaan.

Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa kerätään tietoa kirjanpainajan aiheuttamista metsätuhoista Keski-Euroopassa: tehdyistä toimista tuhoja vastaan ja tuhojen jälkeen, tuhojen vaikutuksista puumarkkinoihin, puiden korjuuseen ja logistiikkaan sekä toimivista ja toimimattomista käytänteistä eri EU-maissa, kuten Ruotsissa, Saksassa ja Tšekeissä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Kirjanpainajatuhot mittavia Keski-Euroopassa – Suomessa toistaiseksi paikallisia

Keski-Eurooppaa ovat koetelleet viime vuosina käsistä riistäytyneet kirjanpainajatuhot, joita ovat edesauttaneet 2010-luvun tuulituhot sekä lämpimät kesät ja kuivuus. Pahimmissa tapauksissa kirjanpainajatuhot ovat kääntäneet metsät hiilinieluista hiilen lähteeksi. Italiassa ja Tšekeissä kirjanpainaja- ja myrskytuhojen takia on pahimpina vuosina korjattu puustoa yli keskimääräisen vuotuisen hakkuumäärän. Tšekin ennätykselliset tuhopuun korjuut ylsivät 20 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2018. Myös eteläisessä Ruotsissa kirjanpainaja on lisääntynyt ennätysmäisesti. Ruotsin kirjanpainajatuhoja arvioivan Skogstyrelsenin mukaan vuonna 2018 tuhot olivat eteläisessä Ruotsissa 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Vuoden 2020 tuhojen arvioidaan olevan yli 7 miljoonaa kuutiometriä.

Suomessa kirjanpainajien aiheuttamat puustokuolemat ovat toistaiseksi olleet paikallisia, pitkälti korjaamattomista tuulituhoista johtuvia esiintymiä. Kirjanpainajatuhot kohdistuvat voimakkaimmin varttuneisiin ja uudistuskypsiin metsiin eli sahatavaraksi kasvatettuihin tukkipuihin. Mikäli puiden oireita ei havaita ajoissa, alenee puutavaran arvo laadun heiketessä. Jo alkaneen tuhon vuoksi metsänomistaja joutuu usein päätehakkaamaan kuusikkonsa etuajassa, sillä vähäisen puumäärän poistaminen on käytännössä hankalaa. Taloudellinen vaikutus yksittäisen pienmetsänomistajan kannalta on tuolloin merkittävä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Ilmastonmuutos luo otolliset olosuhteet kirjanpainajalle

Ennusteiden mukaan juuri koetun kesän kaltaiset äärevät olosuhteet lisääntyvät tulevaisuudessa. Lämmin kesä sekä nopeuttaa kirjanpainajien kehitystä että aiheuttaa kuivuutta, joka heikentää kuusien vastustuskykyä kirjanpainajaa vastaan. Leudommat talvet taas lisäävät roudatonta aikaa, jolloin pintajuuriset kuuset ovat herkkiä tuulituhoille. Ne puolestaan lisäävät kirjanpainajille tärkeää ravintoa ja lisääntymisalustaa.

Kasvukauden pidentyessä kirjanpainajan toinen sukupolvi ehtii aikuistua ennen talvea. Tämä mahdollistaa kannan nopean kasvun. Suomessa on 2010 -luvulta havaintoja kirjanpainajan toisesta sukupolvesta, mutta toistaiseksi se ei näytä selviytyvän vielä laajalti talven yli.

Suomen talousmetsissä kirjanpainajakannat pyritään pitämään alhaisina metsätuholain avulla. Metsätuholain toimet ovat luonteeltaan ennaltaehkäiseviä, mutta nykyisessä ilmastokehityksessä vakavien ja laaja-alaisten metsätuhojen vaikutuksiin on syytä varautua. Valmiussuunnitelmassa tarkastellaan myös havupuiden neulasia syöviä perhosia, kuten havununnaa, mänty-yökköstä ja mäntykehrääjää. Ne ovat aiheuttaneet suuria tuhoja Keski- ja Itä-Euroopassa, ja niiden ennakoidaan runsastuvan myös Suomessa.

Varautumissuunnitelmatyö käynnistyy vuoden 2022 alussa, ja sitä rahoittaa Euroopan komission Structural Reform Support Programme (SRSP) -ohjelma sekä Luonnonvarakeskus. Työtä ohjaavat maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen metsäkeskus. Työssä kuullaan käytännön toimijoita, virastoja ja tutkimuslaitoksia, joiden toimintaan kirjanpainajatuhot vaikuttavat Keski-Euroopassa ja Ruotsissa. Työn valmistuttua se on käytettävissä osana kansallista metsätuhoihin varautumista.