Uusi tauti, etelänversosurma, havaittu Suomessa ensimmäisen kerran syksyllä 2021

Lounais-Suomessa syyskuussa 2021 usealla kohteella havaittiin kuolleita mäntyjä. Yhdellä kohteella yhdeksi tuhonaiheuttajaksi on varmistunut etelänversosurma, jonka aiheuttaa havuparikas-sieni (synonyymeja: Sphaeropsis sapinea, Diplodia sapinea, Diplodia pinea). Kuuma ja kuiva kesä on edesauttanut sienen muuttumista taudinaiheuttajaksi, jolloin se on pystynyt murtamaan puun puolustuskyvyn. Havuparikasta on aikaisemmin löydetty Suomesta kävyistä, joissa se on käyttänyt ravintonaan kuollutta orgaanista ainesta ja piilevänä oireettomista männyn vuosikasvaimista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun se löydetään tuhonaiheuttajana.

Luonnonvarakeskus (Luke) uutisoi 22.10. lounaisrannikolla havaituista kuolleista männyistä. Siellä yhdellä kohteella tunnistettiin etelänversosurman oireita, ja otetuista näytteistä on nyt eristetty tautia aiheuttava havuparikas. Etelänversosurma ilmenee etenkin vedenpuutteesta kärsivissä männyissä ja voi nopeuttaa niiden kuolemaa yhdessä männynjuurikäävän ja okakaarnakuoriaisen kanssa, uutinen lounaisrannikon mäntykuolemista.

− Havuparikkaan alkuperä on vielä tuntematon. Luke tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten tutkijoiden kanssa selvittääkseen, onko havuparikas tullut Suomeen tiettyä reittiä pitkin, vai onko se oma osapopulaationsa eli kotoperäinen, kertoo tutkija Eeva Terhonen Lukesta.

Eteläversosurman oireita ovat tyveltä ruskettuvat neulaset tai, mikäli taudinkuva on vakava, kesän aikana kokonaan ruskettuvat latvukset (Kuva 1). Muita merkkejä taudinaiheuttajasta ovat ylivuotisiin käpyihin ja kuolleisiin neulasiin muodostuvat mustat kuromaitiöpesäkkeet.

− Havuparikas-sieni esiintyy piilevänä ja harvinaisena männyn vuosikasvaimissa ja muuttuu tappavaksi vasta ulkoisten stressitekijöiden vaikutuksesta. Hyvin kuiva ja kuuma kesä 2021 on edistänyt havuparikkaan kasvua ja tehnyt siitä yleisimmän eristetyn sienen Uudenkaupungin kohteen näytteistä, Terhonen sanoo.

Etelänversosurma yleinen Keski-Euroopassa, tauti saattaa lisääntyä pohjoisessa

− Keski-Euroopassa (esimerkiksi Saksassa) etelänversosurma on jo yleinen. Se puhkeaa nopeasti juurikäävän vaivaamissa metsiköissä etenkin sen jälkeen, kun ne ovat kärsineet ylimääräisestä stressistä esimerkiksi kuivuuden tai rankkojen raekuurojen jälkeen, Terhonen toteaa.

Kaarnakuoriaiset iskeytyvät etelänversosurmasta kärsiviin puihin Saksassa, jolloin puut saattavat kuolla nopeasti. Etelänversosurma on viime vuosina aiheuttanut pienehköjä metsätuhoja myös Ruotsissa. Vaikuttaa siltä, että uusi tuhonaiheuttaja olisi nyt saamassa jalansijaa myös Suomessa lisääntymällä puissa, joiden juuristo on ollut jo valmiiksi männynjuurikäävän tai kuivuuden heikentämä. On myös mahdollista, että osana tätä kehitystä se on edesauttanut Uudenkaupungin kohteissa okakaarnakuoriaisten iskeytymistä puihin (Kuva 1).

− Luke seuraa tiiviisti havuparikkaan mahdollisesti aiheuttamia tuhoja, sillä havuparikas hyötyy ilmastonmuutoksesta, ja etenkin isäntäpuun kuivuusstressistä. Lisäksi Luke jatkaa havuparikkaan ekologian tutkimista Suomen oloissa. Tavoitteena on tuottaa metsänhoitosuosituksia taudin vähentämiseksi, Terhonen sanoo.

Kuv