Ruotsin myrskytuhojen korjuu on valtava savotta

Ruotsin metsätaloudessa muistetaan pitkään päivämäärä 9. tammikuuta 2005. Lähes 50 sekuntimetrin voimalla puhaltanut talvimyrsky kaatoi Etelä-Ruotsin alueella noin 80 miljoonaa kuutiota metsää. Saman verran kuin länsinaapurissa normaalisti hakataan vuodessa. Vahinkojen suuruudeksi arvioidaan lähes kaksi miljardia euroa!

Vaativa korjuutyö tuhoalueilla on saatu pikkuhiljaa käyntiin. Korjuussa ja kuljetuksessa ruotsalaisvoimat eivät yksin riitä: apua on haettu ja jo vähin saatukin ulkomailta. Suomestakin matkassa on jo kymmeniä koneita miehineen sekä metsureita ja lisää on lähdössä. Iso joukko suomalaisyrittäjiä kävi vastikään katsastamassa paikkoja ja neuvottelemassa sopimuksista.

Hyönteistuhot uhkana

Korjuutyöllä on kiire, sillä kesäkelit painavat päälle ja mahdollisimman paljon puuta pitäisi saada metsistä pois tuhohyönteisten tieltä. Ruotsissakin on vielä hyvässä muistissa edellinen kirjanpainajahyönteisten invaasio 70-luvulta. Se sai alkunsa vuoden 1969 sattuneesta suuresta myrskytuhosta.

80 miljoonan kuution korjaaminen ennen kesää on kuitenkin mahdoton tehtävä: on laskettu, että se vaatisi noin 3.000 harvesteria, jotka työskentelisivät 24 tuntia vuorokaudessa. Siihen lisäksi ajokoneet ja puutavara-autot. Realismia on se, että tuhoja korjataan vielä vuoden 2006 kesälläkin.

Alan ammattilaisellekin 80 miljoonan kuution määrän mieltäminen oikein voi olla vaikeaa. Ruotsissa puumäärää on konkretisoitu mm. näin: myrskyn kaatamista puista syntyisi kolme metriä leveä ja kolme metriä korkea pöllipino, jolla olisi pituutta 7.000 kilometriä: vaikkapa Tukholmasta Norsunluurannikolle.

Kaikkein pahiten myrsky iski Kronobergin ja Jönköpingin läänien alueelle. Kronobergissa kaatui muutamassa tunnissa viidennes koko alueen metsävaroista. Monelle suomalaisellekin metsäalan ammattilaisille Elmia -näyttelystä tutun Jönköpingin ympäristössä nurin meni 12 prosenttia kaikesta puusta.

Valtaosa metsänomistajista – joiltakin metsä kaatui viimeistä närettä myöten – joutunee kärsimään vahingot omasta pussistaan. Metsävakuutus, joka korvaa tuulen tekemät tuhot, oli alle puolella yksityisistä vahingonkärsijöistä.

Valtiolta apupaketti

Aivan tyhjän päälle metsänomistajat eivät jää, siitä pitää huolen Ruotsin valtio. Hallitus on jo päättänyt noin 1,3 miljardin kruunun (135 miljoonaa euroa) tukipaketista. Siitä noin 800 miljoonaa ohjataan metsänomistajille osin suoraan ja osin verohelpotuksina ja 500 miljoonaa kruunua puiden varastointiin.

Apupakettiin liittyy myös tuhoalueilla työskentelevien metsäkoneiden käyttämän polttoaineen huomattava veronalennus, sekä puuvarastojen sijoitus- ja ympäristölupien myöntäminen ilman byrokratian kiemuroita. Kovalle rasitukselle joutuvan metsäauto- ja paikallistieverkon kunnossapitoon ohjataan niin ikään lisärahaa.

Ruotsalaiset uskovat saavansa taloudellista apua tuhojen korjaamiseen ja metsän uudistamiseen myös EU:n katastrofirahastoista.

Vaikutuksia Suomeenkin

Ruotsin myrskytuhojen vaikutukset tuntuvat Suomessakin, muutenkin kuin suomalaisyrittäjien lähtemisenä töihin tuhoalueille. Osa korjatuista myrskypuista päätyy myös Suomen sahoille ja sellutehtaille. Se vaikuttaa muutenkin jonkin suomalaiseen puunhankintaan ja kasvavan tarjonnan myötä myös puun hintaan.

Kun myrsky myllersi Ruotsin lisäksi myös Baltiassa, on sieltäkin luvassa edullista puuta Suomen teollisuuden käyttöön. Sikäläinen kuitupuu on viime vuosina kulkeutunut paljolti ruotsalaistehtaiden käyttöön. Nyt niiden nielut ovat täynnä omasta takaa.