Keväällä julkaistava EU:n ennallistamislaki voi lisätä elinympäristöjen ennallistamistarvetta Suomessa

Euroopan komissio julkaisee elinympäristöjen ennallistamislakialoitteen todennäköisesti kevään 2022 aikana. Alustavan selvityksen perusteella lakialoite voi tarkoittaa suuria ennallistamistarpeita Suomelle.

Metsähallituksen Luontopalvelut, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat laatineet esiselvityksen Euroopan Unionin ennallistamislakialoitteen luonnoksessa olevien tavoitteiden vaikutuksista Suomelle.

Raportin tekoa johtanut Metsähallituksen erikoissuunnittelija Santtu Kareksela kertoo, että esiselvityksessä keskityttiin erityisesti selvittämään seuraavan tavoitteen vaikutuksia: EU:n luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien heikentyneestä pinta-alasta tulee ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Suuri ennallistamistarve, suuret epävarmuudet

Alustavan tarkastelun perusteella ennallistamistavoite voi tarkoittaa 1,2 miljoonan hehtaarin ennallistamista ja noin 1,5–1,8 miljardin euron kustannuksia Suomessa. Suurimmat ennallistamistarpeet kohdistuvat soiden, metsien, merien, sisävesien ja tuntureiden luontotyyppeihin. Toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan lisätä ja kustannuksia mahdollisesti alentaa priorisoimalla toimenpiteitä ja kohdeluontotyyppejä.

Koska ennallistamistarve on valtava, ennallistamista tulee tehdä myös suojelualueiden ulkopuolella. Etenkin soiden ennallistamisen sekä lehtojen ja harjumetsien hoidon tarve kohdistuu myös valtion ja yksityisten omistamille metsätalousmaille.

– Sekä ennallistettavaan pinta-alaan että ennallistamisen kustannuksiin sisältyy kuitenkin huomattavia epävarmuuksia, jotka tulee selvittää tarkemmin, Kareksela toteaa.

Ennallistamista vai elinympäristöjen tilan edistämistä?

Raportin teossa ennallistaminen käsitettiin laajasti sisältäen monia elinympäristöjen ekologista tilaa edistäviä toimenpiteitä. Niihin sisältyivät esimerkiksi ojien tukkiminen soilla, metsien suojelu ja vaellusyhteyksien palauttaminen virtavesiin. Vesiluontotyyppien tilan kannalta keskeisiä ovat valuma-alueilla tehtävät vesistökuormitusta vähentävät toimenpiteet.

– On kuitenkin vielä epäselvää, miten ennallistaminen määritetään lakialoitteessa ja voidaanko esimerkiksi vesistöjen valuma-alueella tehtäviä vesien tilaa parantavia toimia laskea vesistöjen luontotyyppien ennallistamiseksi, huomioi raportin tekoon osallistunut Luken erikoistutkija Aleksi Räsänen.

Selvitys on alustava

Koska ennallistamislakialoitetta ei ole vielä julkaistu, sen tavoitteista ei ollut varmuutta selvitystä tehtäessä. Julkaistu raportti onkin luonteeltaan esiselvitys. Lakialoitteen vaikutuksia tulee selvittää myöhemmässä vaiheessa tarkemmin osallistamalla laajaa asiantuntijajoukkoa.