EU:n metsäkatoasetuksen toteutukseen ja vaikutuksiin liittyy vielä runsaasti epävarmuuksia

Metsäkatoasetuksen tulkintaan ja toteutukseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä, minkä vuoksi asetuksen vaikutusten arviointi on haastavaa. Selkeimpiä taloudellisia vaikutuksia ovat nautakarjatalouden rakentamiskustannusten nousu ja raportointivaatimusten lisääntymisestä johtuva hallinnollisten kustannusten kasvu monilla eri toimialoilla. Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut metsäkatoasetuksen mahdollisia vaikutuksia Suomessa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona.

Metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä pyritään hillitsemään EU:n metsäkatoasetuksella (EUDR), joka tuli voimaan kesäkuussa 2023. Parhaillaan on käynnissä siirtymäaika, ja asetuksen soveltamisen on määrä alkaa vuoden 2024 lopussa. Asetusta täydentävän kansallisen metsäkatolain valmistelu on parasta aikaa käynnissä.

Metsäkatoasetuksen tavoitteena on minimoida EU:n osuutta maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen. Asetuksella kielletään asetuksessa mainittujen hyödykkeiden ja niistä tuotettujen tuotteiden tuonti tai myynti EU:ssa ja vienti EU:n alueelta, jos niiden tuottaminen on aiheuttanut metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä, niitä ei ole tuotettu tuotantomaan lainsäädännön mukaisesti tai niistä ei ole annettu asianmukaisen huolellisuuden vakuutusta. Metsäkatoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia hyödykkeitä ovat nautaeläimet, kaakao, kahvi, öljypalmu, kumi, soija ja puu. Erityisesti nautakarjan kasvatukseen ja puun tuottamiseen liittyvällä sääntelyllä on merkitystä Suomelle.

Vaikutus metsäkatoon Suomessa vähäinen

Suomessa yli puolet vuosittaisesta metsäkadosta on liittynyt rakennushankkeisiin ja noin kolmannes maatalouteen. Luken arvion mukaan metsäkatoasetuksen vaikutus metsäkatoon Suomessa on vähäinen. Näin siksi, että asetus ei kohdistu infrarakentamisesta aiheutuvaan metsäkatoon. Lisäksi asetus ei estä tämänhetkisen tulkinnan mukaan raivatun pellon maatalouskäyttöä, mikäli pellolla ei tuoteta asetuksessa mainittuja hyödykkeitä.

Metsäkadon lisäksi asetuksella pyritään vähentämään metsien tilan heikkenemistä. Suomessa tämä käytännössä tarkoittaisi sitä, että ikimetsät pidetään metsätalouden ulkopuolella. Vaikutukset metsätalouteen olisivat kuitenkin vähäiset, sillä valtakunnan metsien inventoinnin mukaan ikimetsiä on Suomessa suojelualueiden ulkopuolella vain vähän. Olisi tärkeää, että ikimetsät määritellään täsmällisesti ja kartoitetaan yhdenmukaisesti, jotta metsäkatoasetuksen vaatimukset täyttyvät, myönteiset ympäristövaikutukset varmistetaan, puukauppa on sujuvaa ja metsänomistajien oikeusturva toteutuu.

Maataloudessa vaikutuksia tuotantorakentamiseen

Maataloudessa asetuksen vaikutukset kohdistuvat pääasiassa naudanliha- ja maitotiloille. Asetuksen nykyinen tulkinta vaikeuttaa nautakarjataloutta etenkin tuotantorakentamisen ja laiduntamisen osalta. Rakentamisen tulee jatkossa käytännössä kohdistua jo ennestään maatalouskäytössä olevalle alueelle. Tämä tarkoittaa usein peltoa, eikä metsätalousmaata saisi ottaa nautakarjan kasvatuskäyttöön. Rakentamiseen liittyvät vaikutukset varmistuvat vasta tulkintojen tarkentuessa.

Kaupan alalla järjestelmäkustannukset kasvavat

Maa- ja metsätaloussektorin ulkopuolella kustannuksia syntyy erityisesti kaupan alan yrityksissä. Suurissa yrityksissä, kuten päivittäistavarakaupan yrityksissä, myydään erittäin paljon asetuksen piiriin kuuluvia tuotteita, joiden toimitusketjut voivat olla monimutkaisia. Tuotteilla kauppaa käyvät ovat velvollisia varmistamaan, että metsäkatoasetuksen vaatimukset täyttyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa seurantajärjestelmien kehittämistä koko tuotantoketjussa.

Asetuksen tulkintoihin tarvitaan selkeytystä

Metsäkatoasetuksen toteutukseen ja tulkintaan liittyy vielä paljon epävarmuuksia. Toimijat eivät ole voineet valmistautua asetuksen toteutukseen, koska komissio ei ole vielä antanut riittäviä tulkintaohjeita. Myöskään komission maiden riskiluokittelutyö ei ole vielä valmistunut. Riskinarvioinnin tulos vaikuttaa toimijoiden velvoitteisiin ja toimivaltaisen viranomaisen toimesta tehtäviin tarkastusmääriin. Luken tekemien haastattelujen mukaan toimijat pitävät asetuksen tavoitteita kannatettavina, mutta toteutusta byrokratiaa ja kustannuksia lisäävänä ja soveltamisen aikataulua epärealistisen kireänä.

Asetus ja siihen liittyvät velvoitteet koskevat kotimaassa vuosittain vähintään kymmeniä tuhansia toimijoita, joista vain osa on tällä hetkellä tietoinen asetuksen vaatimuksista. Tämä luo paineita viranomaisten, yhdistysten ja muiden organisaatioiden viestinnälle ja neuvonnalle. Lisäksi asetus velvoittaa vuosittain tarkastamaan tietyn määrän toimijoista, mikä käytännössä tarkoittaa merkittävästi kasvavia tarkastusmääriä toimivaltaiselle viranomaiselle aiempaan verrattuna. Myös muissa EU-maissa tilanne koetaan haastavaksi, koska selkeät tulkinnat puuttuvat.