Kiinteitä puupolttoaineita paloi ennätysmäärä vuonna 2021

Luonnonvarakeskuksen (Luken) ennakkotietojen mukaan lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita 23,5 miljoonaa kuutiometriä eli energiasisällöltään 45,7 terawattituntia vuonna 2021. Määrä oli tilastohistorian suurin. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltetut määrät kasvoivat kaikilla puupolttoainelajeilla.

Yhdessä pientaloissa käytetyn polttopuun kanssa kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö nousi 30,4 miljoonaan kuutiometriin ja 61 terawattituntiin. Käytetyt määrät on esitetty kiintokuutiometreinä.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttöön vaikutti metsäteollisuuden raaka-aineeksi hakatun puumäärän lisääntyminen, jonka seurauksena myös metsähakkeen tarjonta kasvaa ja metsäteollisuuden sivutuotepuutakin syntyy enemmän.

– Turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen on lisännyt uusiutuvan energian kulutusta. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on viime vuosina noussut, mikä näkyy nyt merkittävänä kasvuna kiinteiden puupolttoaineiden käytössä, kertoo yliaktuaari Tuomas Niinistö Lukesta.

Metsähaketta paloi ennätystahtia

Metsähakkeen käyttö – 10 miljoonaa kuutiometriä – koostuu lämpö- ja voimalaitoskäytöstä (9,4 miljoonaa kuutiometriä) ja pientalojen polttamasta metsähakkeesta (0,6 miljoonaa kuutiometriä).

– Metsähakkeen lämpö- ja voimalaitoskäytön kasvu neljänneksellä edellisvuodesta nosti sen käytön ennätyslukemiin, Niinistö toteaa.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähaketta kului neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 5,8 miljoonaa kuutiometriä. Pelkkään lämmöntuotantoon kuluneen metsähakkeen määrä kasvoi myös ennätyksellisesti 3,6 miljoonaan kuutiometriin.

Yli puolet metsähakkeesta syntyy pienpuusta

Metsähaketta valmistetaan lähinnä pienpuusta ja hakkuutähteistä sekä vähäisessä määrin kannoista ja järeästä runkopuusta. Niiden kaikkien haketusmäärät lisääntyivät viime vuodesta.

Niinistön mukaan pienpuuta käytettiin metsähakkeen raaka-aineena ennätykselliset 5,8 miljoonaa kuutiometriä, ja määrä kasvoi kolmanneksella vuoden takaisesta. Pienpuulla tarkoitetaan karsittua rankaa ja karsimatonta rankaa eli kokopuuta sekä kuitupuuta. Hakkuutähteitä lämpö- ja voimalaitoksissa paloi 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Loput metsähakkeesta tehtiin kannoista (0,3 miljoonaa kuutiometriä) sekä järeästä, lähinnä lahovikaisesta tai pystykuivasta runkopuusta (0,6 miljoonaa kuutiometriä). Vaikka molempien määrät kasvoivatkin edellisvuodesta, niin näiden raaka-aineiden osuus metsähakkeen raaka-aineista on edelleen pieni.

Energiantuotannon näkökulmasta puun kuori on tärkein metsäteollisuuden sivutuote

Erilaista metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta poltettiin 12,6 miljoonaa kuutiometriä. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli kahdella miljoonalla kuutiometrillä.

Puun kuori on energian tuotannon kannalta metsäteollisuuden ylivoimaisesti tärkein sivutuote, jonka osuus poltetusta sivutuotepuusta oli 60 prosenttia eli 7,7 miljoonaa kuutiometriä (+ 13 prosenttia edellisvuodesta). Purua meni energiantuotantoon 3,3 miljoonaa kiintokuutiometriä (+ 48 prosenttia), ja teollisuuden puutähdehaketta 1,5 miljoonaa kiintokuutiometriä (+ 13 prosenttia).

Metsäteollisuuden sivutuotteiden lisäksi kierrätyspuuta paloi 1,2 miljoonaa kiintokuutiometriä, määrä kasvoi 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Puupellettien ja -brikettien osuus kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä on edelleen pieni, vain alle kaksi prosenttia. Niiden käyttö kuitenkin kasvoi lähes puolella 0,3 miljoonaan kiintokuutiometriin (0,4 miljoonaa tonnia).