Metsäteiden hoidolla kustannussäästöjä ja parempi hinta puulle

Metsäteiden korjausvelka kasvaa jatkuvasti, vaikka kunnostuksiin tarkoitettuja kemeravaroja jää käyttämättä. Yksi syy on varmasti se, että yhä useampi metsänomistaja asuu eri paikkakunnalla kuin missä oma metsäpalsta sijaitsee. Erityisesti tällöin tien huonoon kuntoon havahdutaan vasta, kun tarve olisi jo käsillä.

Valitettavan harva tulee ajatelleeksi, että kemeratuista huolimatta säännöllinen tienhoito tulisi huomattavasti edullisemmaksi ja toisi monia muitakin hyötyjä.

- Jos tietä hoidetaan, on tie käytössä jatkuvasti, ei vain puunkorjuuta varten, vaan myös metsänhoitoa ja vaikkapa virkistyskäyttöä varten. Ja sekin kannattaa huomioida, että teollisuuden puuntarve ei ajoitu vain talvikaudelle, kun tienpohja on jäässä ja sen vuoksi ajokunnossa – puuta tarvitaan ympäri vuoden, ja kelirikkoaikaan metsänomistaja saa puulle paremman hinnankin, sanoo metsäautoteiden hoitoon erikoistuneen leppävirtalaisen Nerko Oy:n toimitusjohtaja Ari Kauhanen.

Nerko Oy on kehittänyt tienhoidon menetelmiä niin, että kustannukset metsänomistajalle pysyvät kohtuullisina, vaikka tiettyjä metsänhoidollisia toimenpiteitä tehtäisiinkin vuositasolla.

- Vesakon niittäminen ja lanaus olisi hyvä tehdä vuosittain, tien hyvä muoto helpottaa myös talviaurausta. Tien reuna-alueiden hoitoon riittää pidempikin väli. Näillä varmistetaan jo hyvä perusta tien kunnolle, muille hoitotoimenpiteille riittää pidempikin väli, ja kustannus noin 15.000–20.000 euron perusparannuksen kilometrihintaan nähden jää vain murto-osaan siitä, ynnäilee Kauhanen.

Kustannussäästöjen ja puulle saatavan paremman hinnan huomioiden ei ole mitään järkevää syytä päästää metsäteiden kuntoa rapautumaan. Tienhoidon voi ulkoistaa kokonaan ammattitaitoiselle urakoitsijalle, jolloin oma aika ja energia vapautuu muuhun.