Verla, Tervasaari, Kymi, Seikku – UPM:n vanhimmat tehtaat juhlivat monin tavoin 150-vuotisjuhliaan

Tänä vuonna tulee 150 vuotta siitä, kun UPM:n tarina alkoi Kymijoen, Valkeakosken ja Kokemäenjoen rannoilla. Metsäteollisuuden synnystä alkoi myös Suomen talouden ja hyvinvoinnin huikea kasvu, jonka kärjessä metsäteollisuus on edelleen. Useat UPM:n tehtaat ovat kyenneet uudistumaan ajan saatossa kehittäen toimintaansa kunkin aikakauden tarpeisiin, ja ne voivatkin nyt juhlia 150-vuotista taivaltaan paitsi erilaisin tapahtumin myös työn merkeissä.

UPM:n sukujuurilla on yli 130 suomalaista metsäteollisuusyhtiötä, idästä länteen. Moni merkittävä metsäyhtiö, kuten Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Kaukas, Kajaani, Schauman, Rosenlew, Rauma-Repola ja Raf. Haarla on ajan saatossa sulautunut nykyiseksi UPM-konserniksi. Vanhin käytössä oleva yritystunnus, UPM:n aarnikotka on perua Kymiyhtiön 1800-luvun lopulla järjestämästä suunnittelukilpailusta, jonka voitti nuori Hugo Simberg.

UPM:n sukupuun vanhimmat juurihaarat ovat Kymenlaaksossa, Valkeakoskella ja Porissa. Kymijoen varressa aloittivat vuonna 1872 Verlan puuhiomo sekä Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat. Samana vuonna Porissa perustettiin Seikun saha ja Valkeakoskella puuhiomo ja paperitehdas, joiden tuotanto alkoi seuraavana vuonna.

Näistä historiallisista tehtaista Verla on nykyään suosittu tehdasmuseo, joka 150 vuoden lisäksi täyttää tänä vuonna 50 vuotta museona ja 25 vuotta Unescon maailmanperintökohteena. UPM omistama Verla pitää kaikille avoimet syntymäpäivät 14.5.2022. Synttäreillä julkaistaan kulttuurineuvos Eero Niinikosken ja museon johtaja Ville Majurin kirjoittama historiikki ”Eilinen elää Verlassa” sekä avataan juhlanäyttely. Kesällä Verlassa on filmi-iltoja, joissa yleisö pääsee näkemään arkistojen aarteita Kymenlaakson metsäteollisuuden historiasta.

Verlan tehdasmuseo, ravintola, näyttelyt ja puodit ovat auki 2.5.–30.9. Tehdasmuseoon eli puuhiomoon ja pahvitehtaaseen voi tutustua vain oppaan johdolla, ja liput museokierrokselle saa ostettua kätevästi ennakkoon museon verkkokaupasta.

Valkeakoskella UPM Tervasaari julkaisee historiastaan juttusarjan, jonka kirjoittaa yhtiön keskusarkiston johtaja Ari Sirén ja joka julkaistaan niin sisäisissä kuin ulkoisissa kanavissa. Keskusarkisto Valkeakoskella järjestää näyttelyn tehtaasta ja sen ympärille kasvaneesta yhteisöstä. Itse Tervasaaren tehtaalle on suunnitteilla erilaisia tapahtumia henkilöstölle ja kaupunkilaisille.

Porissa UPM Seikun saha julkaisee lyhyen historiikin sahan puolitoistavuosisataisesta historiasta. Henkilöstö ja kutsuvieraat juhlivat kesäkuussa, jolloin saa ensi-iltansa myös Seikun sahasta kertova lyhyt videodokumentti. Juhlavuonnaan Seikku on tehnyt myös yhteisen linnunpönttöprojektin Kaarisillan yhtenäiskoulun oppilaiden kanssa. Hankkeella kartutettiin ysiluokkalaisten luokkaretkikassaa.

UPM Kymi Kuusankoskella valmistaa sellua ja paperia tänä päivänäkin. Myös UPM Kymi julkaisee juhlakirjan, joka on Antti Rinkisen kirjoittama ”Kymi 150 vuotta kehityksen virrassa”. Kirja jaetaan tehtaan henkilöstölle, ja se on paikallisesti saatavissa kirjastoissa. UPM Kymillä on syksyllä tapahtumia henkilöstölle ja ulkoisille sidosryhmille. Tapahtumat ovat osa koko Kymenlaakson metsäteollisuuden juhlavuotta, jonka kuluessa alueen toimijat järjestävät monenlaista kivaa museonäyttelyistä kulttuuritapahtumiin, seminaareista digitaalisiin mallinnuksiin ja taiteesta yhteisiin metsäkahveihin.

Kotkassa Vellamon Merikeskuksessa avautuu 18.5. näyttely ”Puun vuoro”. Näyttelyssä pääsee aikamatkalle metsäteollisuuden alkuun ja kurkistamaan tulevaisuuteen, josta esimakua antavat myös UPM:n biolääketieteen tuotteet ja biopolttoaineinnovaatiot. Näyttely jatkuu aina vuoden 2016 tammikuuhun saakka. Kesäkuun 7. päivä Kymenlaakson kauppakamari järjestää juhlaseminaarin "Löysin vaihto - Kymenlaakson metsäteollisuus 150 vuotta" Pato Klubilla Kuusankoskella. Yksi kutsuvierasseminaarin puhujista on UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.