Pääneuvottelija Ville Niinistö tyytyväisenä: Europarlamentti äänesti hiilinielujen kasvattamisen ja luontoarvojen puolesta LULUCF-asetuksessa

Vihreiden europarlamentaarikko ja europarlamentin LULUCF-pääneuvottelija Ville Niinistö on pääosin tyytyväinen europarlamentin hyväksymiin kantoihin maankäytön hiilinieluja koskevaan LULUCF-raporttiin. Niinistön johdolla valmistellusta ympäristövaliokunnan esityksestä äänestettiin europarlamentin täysistunnonnossa Strasbourgissa 8. kesäkuuta.

- Europarlamentin hyväksymä kanta parantaa johdonmukaisesti komission esitystä ilmaston, luonnon ja uusien kestävien ratkaisujen edistämisen kannalta, joten sen pohjalta on hyvä lähteä neuvottelemaan lopullista asetusta ministerineuvoston kanssa. Kanta edistää maankäytön kestävyyttä ja sen merkitystä ilmastokriisin ratkaisemisessa Euroopassa ja epäsuorasti myös koko maailmalla, sillä EU edistää vastaavia sitoumuksia myös kaikille maille YK-tasolla. Tällä on suuri vaikutus luonnolle ja ilmastolle, Niinistö sanoo.

Europarlamentti asettui tukemaan EU-komission esitystä siitä, että EU-tasolla hiilinieluja nostetaan noin 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä maita koskevilla sitovilla tavoitteilla. Yhteensä nämä tavoitteet nostavat EU-maiden nielut 2030 mennessä 310 miljoonaan tonniin. Europarlamentti asetti kuitenkin tavoitteeksi, että nielut voivat myös olla tätä suuremmat. Samalla europarlamentti vaatii 2030 jälkeisiä viisivuotistavoitteita nielujen nostamiseksi vuoteen 2050 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen kannalta riittävälle tasolle.

- Europarlamentti hyväksyi ympäristövaliokunnan esityksen siitä, että maille asetettavien 310 miljoonan tonnin hiilinieluvelvoitteiden lisäksi EU tekee lisätoimia maatalouden hiiliviljelyn edistämiseksi. Äänestyksessä poistui kuitenkin sitova kirjaus näiden lisätoimien nostamisesta 50 miljoonaan tonniin vuositasolla. Se ei silti poista tavoitetta hiiliviljelyn edistämisestä, mitä pidän tärkeänä. Lisäksi europarlamentti vaatii yksityisen sektorin tekemien hiilinieluja lisäävien kompensaatiohankkeiden laskemista kansallisten tavoitteiden päälle, ei niiden sisälle. Se lisää näiden hankkeiden uskottavuutta päästövähennyshankkeina, poistaa kaksoislaskennan vaaraa ja tosiasiassa lisää hiilinielujen kokonaismäärää merkittävästi, Niinistö korostaa.

Suomen osalta käy kuitenkin toisin, koska laskentatavan uudistukset merkitsevät Suomelle asetetun tavoitteen laskemista 17,7 miljoonaan tonniin. Sillä Suomen nielujen velvoitetaan olevan EU-maista kahdeksanneksi suurimpia. Silti jo kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen takia Suomenkin on syytä tehdä enemmän maankäytön kestävyyden parantamiseksi, varsinkin kun juuri on saatu huolestuttavia uutisia Suomen hiilinielujen romahtamisesta.

- Hiilinielujen kasvattaminen ei ole pois maa- ja metsätaloudelta vaan osa niiden tulevaisuuden menestyksen reunaehtoja. Samalla kun edistämme luonnolle parempia maankäytön tapoja, luodaan valtavat markkinat entistä kestävämmille ratkaisuille maa- ja metsätaloudessa. Suomessakin kannattaa tunnistaa se valtava potentiaali, mitä maataloudelle on hiiliviljelyn edistämisessä, kuinka ennallistamalla soita voidaan vahvistaa niin luontoarvoja, suojella vesistöjä kuin lisätä hiilinieluja, ja kuinka metsien käytön kestävyys on tärkeää metsien moninaisten arvojen ja hyötyjen tukemiseksi. Metsä on niin paljon enemmän suomalaisille kuin vain puukuutioita. Hiilinielujen vahistaminen tukee uudistavaa maa- ja metsätaloutta ja tärkeiden yhteiskunnallisten arvojen esillenousua, Niinistö korostaa.

Lopullinen asetus neuvotellaan seuraavaksi europarlamentin ja ministerineuvoston kesken. Nämä neuvottelut alkavat kun ministerineuvosto on saanut yhteisen kantansa hyväksyttyä.