Moto Team Tauriainen: Kainuun metsien kokenut sadonkorjaaja

Kainuun alueella toimiva Moto Team Tauriainen Oy on merkittävä tekijä alueen savotoinnissa. Yrityksellä on 15 omaa ketjua puunkorjuussa ja toinen mokoma kumppanuusyrittäjillä. Useille eri toimeksiantajille hakataan vuoden mittaan noin miljoona kiintokuutiota.

Yrityksellä on pitkät perinteet, sillä Esko Tauriainen aloitti puun ajamisen 1950-luvulla kuinkas muuten kuin hevosella. Seuraavalla vuosikymmenellä siirryttiin konevoimaan. 1990-luvun alussa yritykselle hankittiin ensimmäinen moto Metsähallituksen työmaalle. Tänä päivänä toimitusjohtajana toimii Eskon poika Kimmo Tauriainen ja yrityksen toiminnassa on mukana myös Kimmon poika Eeli Tauriainen, joten homma jatkuu jo kolmannessa polvessa.

Pääosin savottaa

Päätoimialana on säilynyt puunkorjuu, mutta maanrakennus, energiapuu, haketus, IKH-myymälä, pienkoneliike sekä kiinteistöjen omistus, hallinta ja vuokraus ovat tulleet mukaan palvelukonseptiin. Kaiken kaikkiaan yritys tarjoaa työtä 150 ammattilaiselle.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Yrityksen yksi omistajista on Antti Kemppainen, joka toimii huolto- ja henkilöstöpäällikkönä. Hänen mukaansa henkilökunnalle pitää tarjota hyvät työvälineet, jotta työ sujuisi mahdollisimman joustavasti. Uusia koneita hankittaessa kuskien sana painaa niin merkin kuin varustelunkin suhteen. Säännöllisesti pidettävissä kehityskeskusteluissa käydään koneasiatkin seikkaperäisesti läpi.

- Eikös se niin ole, että jos työmies tarvitsee vasaraa, niin ei hänelle sahaa kummene tarjota, Kemppainen lohkaisee.

Tällä hetkellä savotoilla on Komatsuja, John Deerejä ja Ponsseja. Koneita vaihdellaan tilanteen mukaan noin viiden vuoden välein. Tällöin koneisiin on ehtinyt kertyä tunteja 12-16 tuhatta. Vaikka huoltosopimukset tuntuvat lisääntyvän urakoitsijoiden keskuudessa, Kemppainen on laskenut, että koneet kannattaa huoltaa pääosin omien ammattilaisten voimin.

Koulutusyhteistyö sujuu

Yrityksellä ei ole ollut toistaiseksi pulaa kuskeista, mutta tulevaisuus mietityttää. Uusien tehdasinvestointien perusteella hakkuut tulevat lisääntymään. Ammattitaitoisia ja asenteeltaan kunnollisia kuskeja ei välttämättä enää riitäkään. Myös eläköityminen karsii jatkuvasti ammattikunnan ykköskastia. Varmistaakseen kuskien riittävyyden Moto Team Tauriainen on aloittanut uudenlaisen oppilaitosyhteistyön. Yrityksellä on parisen vuotta ollut tiivistä yhteistyötä Kainuun Ammattiopiston kanssa. Oppilaitoksen opiskelijat ovat työskennelleet harjoittelussaan Moto Team Tauriaisen työmailla koulun ajokoneilla. Yhteistyö on sujunut mukavasti ja opiskelijat ovat päässeet harjoittelussa enemmän oikean työn makuun. Tulevaisuus näyttää, olisiko tämän tyylisestä yhteistyöstä apua muuallekin maahamme.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Kuskitilanne vaihtelee erittäin paljon Suomen alueella. Pienillä paikkakunnilla ja syrjäseuduilla tuntuu olevan hankalampaa löytää kuskeja. Kuskien puolisoiden työpaikat pitäisi saada myös järjestymään inhimillisen matkan päähän.

Tietojärjestelmät kehittyvät

Yrityksessä on parisen vuotta ollut käytössä Savotat-toiminnanohjausjärjestelmä. Ensimmäinen käyttökohde oli aliurakoitsijatilitysten hallinnointi, jonka jälkeen käyttö laajeni oman korjuukaluston leimikkokohtaiseen seurantaan. Reilun vuoden ajan myös työtunnit ja muut palkanlaskentaperusteet on kerätty Savotat-järjestelmällä, pääasiassa metsäkoneeseen asennettavalla KoneSavotalla, ja lisäksi sitä täydentävällä mobiilisovelluksella. Yrityksen hallinto ja johtaminen hoituvat tehokkaimmin silloin, kun samaa tietoa ei tarvitse syöttää tai käsitellä moneen kertaan. Järjestelmän tulee toimia saumattomasti niin metsäkoneen tuottaman tiedon osalta kuin rahaliikenteen, palkanlaskennan ja taloushallinnon kanssa. Talousseuranta tapahtuu Savotat-järjestelmällä leimikkokohtaisesti, eli sillä tasolla, jossa toiminnan kannattavuus pääasiassa määräytyy.

- Jokaisella konevalmistajalla on omia järjestelmiään. Koska meillä on useita konemerkkejä käytössä, Savotat on järkevä ratkaisu. Kuskit voivat keskittyä savotointiin, kun kaikki tarvittava tieto liikkuu sujuvasti eteenpäin, Kemppainen kertoo.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Yritys vertaili ja testaili markkinoilla olleita järjestelmiä ja päätyi kajaanilaisen Tietohipun Savotat-järjestelmään. Tietohipun toimitusjohtaja Timo Komulainen on tyytyväinen Moto Team Tauriaisen asenteeseen ja aktiivisuuteen järjestelmän käytössä.

- Kun kaikki työmaat tallennetaan järjestelmään yksityiskohtaisesti mittalaitedataa ja rahaliikennettä myöten, saa kerätystä tiedosta parhaan mahdollisen hyödyn. Ei vain esimerkiksi kuukausikohtaisina raportteina, vaan aineiston jatkuvan kertymisen myötä yksityiskohtaisempina analyyseinä ja toiminnan kehittämisen työvälineenä, Komulainen toteaa.

Hiljattain valmistuneen Savotat-järjestelmän 6-version uusia toimintojakin aletaan viemään käytäntöön lähiaikoina.

Jatkuvaa kehittämistä

- Yhteistyömme on toiminut erittäin mukavasti. Me saamme jatkuvasti tietoa ja kokemuksia työmailta ja se auttaa osaltaan järjestelmän kehittämisessä. Tietojärjestelmäteknologian kehitys on todella nopeaa, ja se mahdollistaa uusien asioiden hyödyntämisen myös toiminnanohjausjärjestelmissä, Komulainen korostaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Puunkorjuutyö on periaatteessa samanlaista yrityksestä riippumatta. Kuitenkin arjen rutiinien pyörittämisessä ja yrityskulttuureissa on melkoisia eroja. Savotat ohjelmistosta pystytään räätälöimään itse kullekin yritykselle täsmälleen oikeansisältöinen paketti. Eli yrittäjän ei tarvitse hankkia turhia ominaisuuksia, sillä yhteisten keskustelujen perusteella kyetään tarjonnasta poimimaan vain vaaditut osat. Savotat järjestelmän käytöstä maksetaan kuukausimaksu, joka on muutamia kymmeniä euroja konetta kohden. Jos järjestelmään otetaan käyttöön enemmän ominaisuuksia, se luonnollisesti kasvattaa jonkin verran käyttömaksua. Vastaavasti konemäärän kasvaessa huomioidaan portaittainen määräalennus. Tyypillisesti kuukausikustannus on 20 – 40 euroa konetta kohden toimintojen laajuudesta ja konemäärästä riippuen, Komulainen tarkentaa.

Epäselvyydet vähenevät

Moto Teamin metsätyönjohtaja Jussi Keräsen mukaan Savotat on hyvä toiminnanohjausjärjestelmä metsäkoneyrityksen tarpeisiin. Tieto liikkuu koneista toimistolle ja jos kone on jossakin itärajan pinnassa katvealueella, niin tieto jää jonoon odottamaan yhteyden palaamista. Katvealueet tosin alkavat Suomessa olla todella harvinaisia.

- Eihän tämä Savotat mikään ”hokkuspokkus” ratkaisu ole. Työtä sen kanssa on tehtävä, jotta raporteista ja seurannoista saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti, Keränen summaa.

- Jos toimistopään resursseja ei ole riittävästi, järjestelmiä voi myös käyttää automatisoidummin, mutta silloin täytyy tinkiä tiedon tarkkuudesta ja hyödynnettävyydestä, Komulainen tarkentaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Palkanlaskennassa leimikkokohtainen ja työehtosopimuksia seuraava järjestelmä parantaa tarkkuutta ja tasapuolisuutta. Metsäyhtiöiden tilitysten ja koneen leimikkotietojen vertailulla voidaan varmistaa, että numerot ovat juuri niin kuin pitääkin olla. Savotat-järjestelmällä urakoiden läpivienti helpottuu ja tulkinnanvaraisuudet vähenevät.

Yrityksen kuljettajilla on aikapalkka, jonka päälle tulee kannustinpalkkio. Kannusteen määrittämiseen Savotat-järjestelmässä on monipuolinen toiminto, jolla voi luoda oman yrityksen perusteisiin pohjautuvan kannustepalkkiokäytännön.