Kirjanpainajien parveilu jatkui Etelä-Suomessa poikkeuksellisen myöhään

Ennätyksellisen lämpimät päivät saivat kirjanpainajat parveilemaan tavallista myöhempään Etelä-Suomessa. Kirjanpainajat eivät osoittaneet merkkejä talvehtimiseen varautumisesta vaan parveilivat iskeytyäkseen puihin ja hakeutuvat feromonipyydyksiin.

Pelkästään heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin kertyneet kirjanpainajan saalismäärät ylittivät jopa 10 000 yksilöä seitsemällä seurantapaikalla Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Tämä on poikkeuksellista elokuulle, jolloin parveilu yleensä hiipuu. Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan seurantapaikoilla kirjanpainajat eivät enää merkittävästi parveilleetkaan.

– Parveilun ajallisen jatkumisen lisäksi, on jopa mahdollista, että sisarsukupolvi on aikuistunut loppukesällä ja ryhtynyt talvehtimiseen valmistautumisen sijaan lämmön myötä parveilemaan muniakseen jälkeläiset kuusiin, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja.

Sisarsukupolvi syntyy, jos talvehtineet ja keväällä ensimmäisen kerran parveilevat kirjanpainajat parveilevat ja munivat toistamiseen vielä alkukesällä.

Kirjanpainajien sukupolvien kehitystä ja selviytymistä on seurattava tuhoriskin arvioimiseksi

Jos säät jatkuvat lämpiminä, kirjanpainajan toisen sukupolven aikuistumis- ja selviytymismahdollisuudet Etelä-Suomessa paranevat. Tämä lisäisi kannankasvua merkittävästi.

– Muuttuneet olosuhteet vaikuttavat kirjanpainajien eri sukupolvien kehitykseen, puihin iskeytymiseen sekä talvesta selviytymiseen ja siten puustotuhoriskin kasvuun. Näihin muutoksiin olisi nyt pureuduttava järjestäytyneesti selvittäen ja seuraten, painottavat Ylioja ja tutkimuspäällikkö Markus Melin.

Elokuun parveilun myötä kirjanpainajakannan ns. riskirajat ylittyvät nyt monilla kaakkoisilla paikoilla reippaasti. Kokonaisuudessaan raja ylittyi 15 paikalla 42:sta. Riskiraja ylittyy, kun seurantapaikan kesäaikainen kirjanpainajasaaliin kertymä feromonein varustetussa putkipyydysryhmässä ylittää 15 000 kirjanpainajaa. Kirjanpainajan riskiraja kertoo avohakkuualan paahteisen reunametsän kuusien alkavasta kirjanpainajatuhon riskistä.

Kirjanpainajien yksilönkehitys nopeutuu lämpimien kesien myötä ja niiden runsastumista edesauttavat vedenpuutteesta kärsivät kuuset, jotka tarjoavat otollisen lisääntymisalustan. Viimeaikaiset havainnot osoittavat, että Suomessa on kirjanpainajarintamalla uutta opittavaa, sillä riskirajan käsite on ajalta, jolloin kirjanpainajalla oli vain yksi selkeä sukupolvi. Nyt Luken feromoniseurannan perusteella näyttäisi siltä, että sisarsukupolvi on yleinen etenkin kuumina kesinä.

Metsänomistajat ovat havahtuneet kirjanpainajatuhoihin

Kirjanpainajan vuoksi Metsäkeskukselle tehdyt metsänkäyttöilmoitukset ovat runsastuneet kesän mittaan. Alueellisesti metsänkäyttöilmoituksia on tehty eniten Etelä-Karjalassa. Pelkästään elokuussa kolmen ensimmäisen viikon aikana hyönteistuhohakkuita oli ilmoitettu koko maassa lähes 200 kappaletta yhteensä 268 hehtaarin alalta.

Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen toivoo metsänomistajien tarkistavan kuusikoihin jäävän tuholaistilanteen viimeistään nyt, etteivät tuhot pääse yllättämään. Loppukesän iskeytyminen alkaa näkyä puissa lähiaikoina.

Luke ja Metsäkeskus jatkavat kirjanpainajan feromonipyydysten seurantaa vielä osalla eteläisistä seurantapaikoista syyskuun puoliväliin asti. Kesän saaliit tarkastetaan Luken laboratoriossa ja tarkastusmitatut tulokset raportoidaan kevättalvella 2023 ennen seuraavaa kirjanpainajakautta.