Metsäteollisuus ry: Puukaupassa hyvä alku – reilu kilpailu on luottamuksen tae

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat alkuvuodesta viisi prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän puuta. Puumarkkinoilla tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä ja reilua kilpailua luottamuksen vahvistamiseksi. Puun tarjontaan panostaminen kasvavan kysynnän vastapainona on kestävän kasvun perusta.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-helmikuussa yksityismetsistä 6,5 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana ja 58 prosenttia enemmän kuin vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvo. Puukaupan vilkas alkuvuosi osoitti, että puulla on hyvä kysyntä.

Tukkien ostomäärä oli 2,7 miljoonaa kuutiota, mikä on 65 prosenttia enemmän kuin keskimäärin tammi-helmikuussa kymmenenä edellisenä vuotena. Myös kuitupuun ostomäärä, 3,5 miljoonaa kuutiota, oli 53 prosenttia enemmän kuin keskimäärin vastaavana ajanjaksona.

Raakapuukustannusten nousu heikentää kilpailukykyä – sahat vaikeuksissa

Kuusitukin kantohinta on noussut 7 prosenttia viime vuoden helmikuusta ja mänty- ja koivutukin 4–5 prosenttia. Kuitupuiden kantohinta on noussut 3–5 prosenttia viime vuodesta. Pöyryn kansainvälisen kustannusvertailun perusteella Suomessa on kilpailijamaihin verrattuna korkeat puukustannukset. Kustannusten nousu heikentää kaiken metsäteollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Sahateollisuudessa raaka-ainekustannukset ovat peräti kaksi kolmasosaa sahatavaratuotannon kustannuksista. Kansainvälisesti kustannuskilpailukyvytön puuraaka-aine uhkaa kestävän sahatavaratuotannon harjoittamista ja sen kasvua Suomessa.

Helmikuussa mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 57–60 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 34 ja 63 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 44 euroa kuutiolta ja vaihteli 31 ja 48 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 16–18 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli 11 ja 19 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Läpinäkyvyys ja reilu kilpailu lisäävät luottamusta puumarkkinoilla

Suomessa on todennäköisesti maailman läpinäkyvin, reaaliaikaisin ja avoimesti kaikkien saatavilla oleva puumarkkinaseuranta ja -tilastointi. Tilasto on ollut käytössä kymmeniä vuosia, ja markkinainformaatiota on kehitetty säännöllisesti ajan tarpeiden mukaisesti. Metsäteollisuudella on ollut vahva asema edistyksellisen puukauppatilastoinnin kehittämisessä alusta lähtien.

Reilu kilpailu ja kilpailutus ovat puukaupan luottamuksen tae. Valtakirjakaupoissa metsänomistaja valtuuttaa toimijan toteuttamaan puukaupan kilpailutuksen puolestaan.

-On tärkeää, että metsänomistajan valtuuttama kilpailuttaja toteuttaa kilpailutuksen objektiivisesti metsänomistajan intressien mukaisesti. Mikäli sama toimija sekä laatii kilpailutuksen kriteerit että osallistuu itse kilpailuun, kokonaisuus ei herätä luottamusta. Tämä heikentää myös metsänomistajan ja kilpailuun osallistuvien toimijoiden oikeusturvaa, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

Puutavaralajien katkonta ja sen onnistuminen ovat puutavaralajipohjaisessa puukaupassa tärkeä asia kaikille.

-Toimijan mahdollisuus tarkistaa itseään koskevan katkontatiedon oikeellisuus lisäisi merkittävästi luottamusta ja houkuttelevuutta valtakirjakauppoja kohtaan, jatkaa Salo.

Avoin metsävaratieto on avain uusille palveluille sekä digimaailmassa että varsinaisissa metsäpalveluissa. Metsävaratiedot ovat nyt avoimesti kaikkien saatavilla ja niiden ympärille on hyvät mahdollisuudet luoda oikein kohdennettuja palveluita.

-Markkinaosapuolten yhdessä rakentama sähköinen puukauppapaikka, Kuutio, on toiminnallisesti maailman edistyksellisin ja siitä hyötyvät puun myyjät, välittäjät ja ostajat. Kuution toiminnan kehittäminen sujuvoittaa puumarkkinoita. Lisäksi Kuution toimintasäännöt tarjoavat luotettavimman tavan toteuttaa valtakirjapuukauppojen kilpailutus, kun tarjouspyynnön kriteerit ovat objektiiviset, muistuttaa Salo.

Kuolinpesät aktiivisen päätöksenteon piiriin – lisää puuntarjontaa ja suojelua

Kuolinpesät muodostavat lähes mahdottoman tehtävän metsäpalveluorganisaatioille. Suomella ei ole varaa jättää miljoonan metsähehtaarin mahdollisuutta heitteille.

-Vaatimus yksimielisestä päätöksenteosta yhdistettynä siihen, että osakkaiden yhteystietoja ei saa kattavasti mistään, on kotimaisten panosten tuhlausta. Hallituksen kannattaa tarttua enemmistöpäätösmenettely- ja selvennyslainhuuto pakolliseksi -aloitteiden jatkovalmisteluun. Näin toimien kuolinpesille voidaan tarjota palveluita nykyistä paremmin sekä niissä syntyy myös päätöksiä – oli kyse sitten puun tarjonnan vahvistumisesta tai metsäluonnon monimuotoisuuden suojelusta, sanoo Salo.