Biotaloudessa työllisten määrä nousi 2021 – metsäsektori arvolisäyksen veturina

Biotalous muodosti 17 prosenttia Suomen kansantalouden tuotoksesta ja 12 prosenttia arvonlisäyksestä vuonna 2021. Osuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina viimeiset kymmenen vuotta. Suomen biotalous perustuu edelleen vahvasti metsäsektoriin, jonka osuus kasvoi 35 prosenttiin koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä. Työllisten määrä palautui lähes koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Ennakkotietojen mukaan biotalouden arvonlisäys oli 27 miljardia euroa vuonna 2021. Arvonlisäys pieneni edellisestä vuodesta reaalisesti prosentin (*deflatointi: tukkuhintaindeksi). Biotalouden arvonlisäys laski lähes kaikilla sektoreilla poikkeuksena metsä- ja energiasektorit, joilla muutos oli positiivinen.

Biotalouden tuotoksen volyymi kasvoi kolme prosenttia, ollen 78,7 miljardia euroa. Kansantalouden kokonaistuotoksesta biotalous kattoi 17 prosenttia.

Metsäsektorilla loistava vuosi

Metsäsektorilla arvonlisäys kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kymmenen prosenttia. Puutuoteteollisuudessa arvonlisä kasvoi poikkeuksellisesti jopa 55 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu selittyy pitkälti sahatavaran viennin hintojen voimakkaalla nousulla. Massa- ja paperiteollisuudessa arvonlisän kasvu oli maltillisempaa, eli yhdeksän prosenttia.

– Metsäsektori, joka koostuu metsätaloudesta, puutuote-, massa- ja paperiteollisuudesta, yksin edusti 35 prosenttia koko biotalouden arvonlisäyksestä, eikä sen osuus ole viime vuosina merkittävästi muuttunut, kertoo yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä

Elintarvikesektorilla voimakasta laskua

Pääasiassa maatalous ja elintarviketeollisuudesta muodostuva elintarvikesektorin osuus biotalouden arvonlisäyksestä oli 16 prosenttia, osuus laski edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Koko elintarvikesektorin arvonlisäys pieneni edellisestä vuodesta reaalisesti 15 prosenttia. Maatalouden heikkoon tilanteeseen vaikutti muun muassa vuoden 2021 heikko viljasato. Maatalouden arvonlisäys jäikin neljänneksen pienemmäksi kuin edellisenä vuonna.

Työllisten määrä väheni eniten maataloudessa

Biotalouden toimialat työllistivät viime vuonna 302 800 henkilöä, eli yksitoista prosenttia työllisistä. Vaikka biotalouden työllisten määrä kasvoi 4 100 henkilöllä edellisvuodesta, kasvuvauhti jäi hitaammaksi kuin koko kansantaloudessa.

Maatalous jatkoi biotalouden suurimpana työllistäjänä 64 700 henkilöllään, vaikka työllisten määrä on laskenut tasaisesti. Työllisten määrä väheni edelleen myös massa- ja paperiteollisuudessa. Muilla biotalouden toimialoilla työllisten määrä kuitenkin kasvoi.

Biotalouden palvelut työllistivät 34 400 henkeä, mikä oli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin ennen korona pandemiaa. Vuoden takaiseen verrattuna työllisten määrä kasvoi eniten elintarviketeollisuudessa, puutuoteteollisuudessa, rakentamisessa ja biotalouden palveluissa. Näille aloille työllistyi yhteensä 5 000 henkeä.

* Rahanarvon muutos on tehty tukkuhintaindeksillä. Vuonna 2021 tukkuhinnat nousivat edelliseen vuoteen verrattuna keskimäärin noin 9 prosenttia.

Keskeiset termit

• Tuotos perushintaan koostuu kalenterivuoden aikana valmistetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Biotalouslaskelmissa ei arvioida markkinatonta tuotosta.

• Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvien yksiköiden synnyttämää kokonaisarvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut).

• Työllisiksi luetaan kansantalouden tilinpidossa kaikki ne palkansaajat ja itsenäiset yrittäjät, jotka osallistuvat kansantalouden tuotantotoimintaan. Tilastoinnin kattavuus on laajempi kuin työvoimatutkimuksessa, sillä tilinpidon työllisissä ei ole määritelty työllisten ikärajoja ja muun muassa varusmiehet/-naiset lasketaan kuuluviksi työllisiin.

• Tuotoksen volyymi tarkoittaa tietoa, jossa hintojen muutosten vaikutus on poistettu.