INFRA ja SKAL: Suomi ehtii vielä terästäytyä EU:n väylärahoituksen hakemisessa – on toimittava viipymättä

Suomen on juuri nyt tehtävä kaikkensa EU:n CEF-tierahoituksen kotiuttamiseksi, muistuttavat SKAL ja INFRA. Tarvitsemme panostuksia tieverkolle enemmän kuin koskaan. Tiestöstä huolehtiminen on paitsi välttämätöntä saavutettavuuden ja huoltovarmuuden kannalta, myös osa maanpuolustusta.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa tuotanto ja asutus on hyvin hajautunutta maantieteellisesti. Sujuvat matka- ja kuljetusketjut eivät meillä onnistu ilman kattavaa ja turvallisesti liikennöitävää tieverkkoa. Myös muuttunut geopoliittinen asemamme asettaa uusia vaatimuksia saavutettavuudelle.

Nyt tiestön ongelmista aiheutuu pullonkauloja eikä saavutettavuus toteudu. Merkittävä osa ongelmista tulee korjata päällystämällä nykyistä tieverkkoa ja vahvistamalla siltoja kansallisella rahoituksella, mutta osa puutteista edellyttää kokonaan uusien teiden, liittymien tai siltojen rakentamista.

Uusien teiden, liittymien ja siltojen suunnitteluun sekä rakentamiseen on haettavissa rahoitusta EU:n CEF-rahoitusvälineen sotilaallisen liikkuvuuden paketista syyskuuhun saakka. Suomen perusteet saada rahoitusta ovat poikkeuksellisen vahvat. INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö odottaa Suomelta ripeitä toimia ja kunnianhimoa.

"Ei haeta pikkulusikalla vaan kauhalla. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on valtatiellä 4 ja kantatiellä 82 kohteita, jotka palvelisivat niin sotilaallista liikkuvuutta kuin teollisuuden kuljetuksia. Juuri tällaiset kaksoiskäyttöiset hankkeet ovat niitä, joihin EU:n sotilaallisen liikkuvuuden rahoitus on tarkoitettu. Muitakin tarpeita on paljon", Paavo Syrjö sanoo.

Suomen olisi mahdollista saada EU:sta 50 prosenttia väyläkohteiden suunnittelun ja rakentamisen kustannuksista. Kriittisiä kohteita on helppo löytää. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL näkee pohjoisen ulottuvuuden ohella ongelmia erityisesti silloissa. Raskasta kalustoa on voitava liikennöidä turvallisesti ja pitkäjänteisesti. Uusien siltojen rakentaminen Suomeen lähivuosikymmenten aikana on välttämätöntä.

"Raskas liikenne mukaan lukien maanpuolustuskalusto tarvitsevat riittävän leveän ja hyväkuntoisen tiestön ja sujuvan yhteyden Norjaan. Vahvan hakemuksen tekemisen ei pitäisi olla vaikeaa, sillä näin hyviä perusteluja meillä ei ole ollut vielä koskaan", sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

INFRA ja SKAL lupaavat viranomaisille kokemusperäistä tietoa hyvistä väyläkohteista. Järjestöt ovat huolissaan aikataulusta, sillä rahoitushakemukset sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille tulee olla Brysselissä viimeistään syyskuussa. Sen jälkeen ikkuna sulkeutuu, ja seuraavalla rahoitushakukierroksella tilanne voi olla jo ihan toinen.