Sähkö-, vety- ja kaasukuorma-autojen hankintatuet eivät saa unohtua hallitusohjelmasta

Kuljetus- ja logistiikka-alan asiantuntijat keskustelivat Kuljetus 2023 -tapahtumassa Jyväskylässä kuljetusalan vihreästä siirtymästä. Tärkeimpinä käyttövoimamurroksen nopeuttajina esille nostettiin hankintatuet ja jakelu- ja latausinfran tuet. Autokannassa on tällä hetkellä noin 500 kaasukäyttöistä kuorma-autoa ja hieman yli 30 sähkökuorma-autoa. Kuorma-autokannan käyttövoimamurros on vielä alussa, mutta se kiihtyy lähivuosina.

Suppea kaasunjakeluverkko jarruttaa kaasukuorma-autojen hankintaa

Suomessa on erittäin hyvät mahdollisuudet biokaasun tuotantoon ja uusiutuvan sähkön investoinnit mahdollistavat tulevaisuudessa hiilineutraalin synteettisen metaanin kustannustehokkaan tuotannon. Kaasuautojen kysyntää jarruttaa harva jakeluverkko, joka rajaa vielä kaasukuorma-autojen käyttökohteita. Kaasukuorma-autojen hankintaan on ensi vuoden loppuun asti saatavilla hankintatukea, joka kaventaa kaasu- ja dieselkäyttöisten kuorma-autojen hintaeroa.

Kuorma-autojen sähköistyminen nopeutumassa

Sähkökuorma-autojen toimintamatka on pidentynyt ja käyttökokemukset erityisesti kaupunkijakelussa ovat olleet hyviä myös pohjoisissa olosuhteissa. Suomessa on meneillään monia sähköisen raskaan liikenteen pilotteja, joissa kerätään käyttökokemuksia sähkökuorma-autoista erilaisissa kuljetustehtävissä. Sähköistymiskehityksen ennakoidaan nopeutuvan vuosien 2026–2027 jälkeen ja vetykäyttöisen kaluston yleistymisen muutamaa vuotta myöhemmin.

Sähkökuorma-autojen hankintaa jarruttaa autojen vielä yli kaksinkertainen hankintahinta sekä kuorma-autokalustolle soveltuvan latausverkoston ja vedyn jakeluverkoston puuttuminen. Käyttövoimamurroksen alkuvaiheen hankintatuet ja lataus- ja jakeluinfran tuet ovat tärkeimpiä kuljetusalan sähköistymisen nopeuttamistoimia.

Liikenteen päästövähennykset nojaavat uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen

Keskusteluissa sivuttiin myös hallitusohjelmaneuvottelujen kiistakapulaksi noussutta uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Jakeluvelvoite nostaa polttonesteiden hintoja, sillä uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden hinta on fossiilisia polttoaineita korkeampi ja niiden tuotantokapasiteetti on rajallinen.

Liikenteen päästövähennykset nojaavat Suomessa pääosin jakeluvelvoitteeseen – se vastaa noin puolesta liikenteen päästövähennyksistä vuosina 2022–2030. Ilman riittävää jakeluvelvoitetta liikenteen päästövähennystavoitteet jäävät saavuttamatta. Päästöylitykset jouduttaisiin pahimmillaan kuittaamaan ostamalla ulkomailta päästöyksiköitä, joiden hinta voi nousta ennakoimattoman korkealle.

- Mikäli jakeluvelvoitetta alennetaan, tulevan hallituksen on samalla laadittava autokannan sähköistymistä nopeuttava toimenpidepaketti. Tällaisia kansantaloutta tukevia nopeuttamistoimia ovat sähkö-, kaasu- ja vetykäyttöisten autojen hankintakannusteet ja lataus- ja jakeluinfrastruktuurin kehittäminen. Sähköistymistä nopeuttamalla liikenteen päästöjä voidaan vähentää siten, ettei suomalaisten veroeuroja tarvitse sijoittaa päästöyksiköiden hankintaan muista EU-maista, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Tieverkon korjausvelan lyhentäminen hallitusohjelmatavoitteeksi

Myös tieverkon kunto ja korjausvelan kasvu huolettavat kuljetusalalla. Maanteiden korjausvelka on kasvanut jo noin 1,65 miljardiin euroon. Valtion väyläverkon korjausvelasta hieman yli puolet kohdistuu tieverkolle.

Liikenneväylien kunto on yksi tärkeimmistä kuljetusjärjestelmän toimintaedellytyksistä. Sujuva liikenne, tasainen nopeus, talvikunnossapidon laatu ja tien pintakunto vaikuttavat liikenneturvallisuuden ja liikennöitävyyden lisäksi myös energiankulutukseen ja päästöihin. Korjausvelan pysäyttäminen ja asteittainen lyhentäminen tulisi nostaa yhdeksi hallitusohjelman tavoitteeksi, sillä tieverkon korjaustoimien myöhentyessä ajaudutaan tulevina vuosina yhä laajempiin ja kalliimpiin peruskorjauksiin.