Koneurakointi S. Kuittinen Oy: Kannolta tehtaalle

Koneurakointi S. Kuittinen Oy on nurmeslainen perheyritys, joka on jo vuosia ollut yksi Suomen suurimmista metsäkoneurakoitsijoista. Yrityksen juuret ulottuvat aina 1950-luvulle asti, Lauri Kuittisen aloitettua autoyrittäjänä 1952. Toiminta laajeni myöhemmin savotointiin ja autopuoli jäi rinnalta pois. Simo Kuittinen on ajanut konetta 15-vuotiaasta lähtien ja toiminut yrittäjänäkin jo vuodesta 1974, jolloin hän lähti osakkaaksi isänsä yritykseen. Itsenäiseksi yrittäjäksi siirtyminen oli edessä viisi vuotta myöhemmin, joten ensi vuonna Koneurakointi S. Kuittinen Oy juhlistaa jo 40-vuotista taivaltaan.

1980-luvulla Kuittisen konekanta kasvoi ja yritys aloitti ensimmäisenä Suomessa myös koneellisen mittauksen jo 80-luvun puolivälissä. Ensimmäisen Lokomon harvesterin Simo Kuittinen hankki vuonna 1987 ja sen jälkeen uusia ostettiin vuosittain yksi tai kaksi. Samana vuonna taloon tuli myös ensimmäinen oma hinaaja. Saarisavotoinnista on muodostunut yksi Simo Kuittisen lempilapsista, ja hän puhuu muutenkin vahvasti vesikuljetusten puolesta.

- Vesiteitse tapahtuvalle puunkuljetukselle on taas kysyntää, kun VR ei ole pystynyt toimittamaan riittävästi puuta. Kokonaisuudessaan näen, että vesikuljetusten hyödyntäminen Suomessa on vielä ihan lapsenkengissä ja hyödyntämätöntä potentiaalia on valtavasti, etenkin nyt kun sulavesikausi tuntuu jatkuvan peräti 6-8 kuukautta vuosittain. Yhdellä proomulla viedään kuitenkin junalastillinen puita, joten voisi kuvitella, että metsäteollisuudella olisi intressiä panostaa tähän vaihtoehtoon enemmän, kun tehtailla tunnutaan elävän jatkuvasti kädestä suuhun, Simo Kuittinen paaluttaa kokemuksella.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Vuonna 1992 yrityksen toiminta laajeni puutavaran maantiekuljetuksen puolelle, mikä tavallaan merkitsi myös paluuta juurille. Tällä hetkellä talossa on seitsemän puuautoa ajossa sekä yksi vara-autona pihassa.

-Me toimitamme puun kannolta tehtaalle siten, että hoidamme hakkuun ja kuljetuksen metsästä tienvarteen sekä siitä edelleen tehtaille. Uskon vahvasti omaan kokemukseen perustuen siihen, että paras tehokkuus saavutetaan, kun korjuu ja kuljetus saadaan samaan ketjuun, Kuittinen toteaa. Korjuun ja kuljetuksen kannattaisi seurustella paljon nykyistä enemmän keskenään, saman yrityksen hoitaessa molemmat tämä ainakin sujuu luontevasti.

Yksi merkittävä ajanjakso yritykselle oli myös 14 vuoden yhtäjaksoinen urakointi Saksassa, joka tuli päätökseen vuonna 2010. Lisäksi välissä on käyty myös Ruotsin työmailla korjaamassa myrskytuhoja.

-Parhaimmillaan Saksassa oli toistakymmentä konetta, mutta lamaan se sitten loppui. Myrskyjen myötä paikallisetkin yritykset investoivat kalustoon ja sitten kun hakkuumäärät laskivat, siellä oli jo paikallistenkin taholta ylikapasiteettia. Myös henkilökunnan saaminen reissuhommiin alkoi muodostua turhan työlääksi, Kuittinen muistelee tuon ajanjakson päätöstä.

Koneurakointi S. Kuittinen Oy:n liikevaihto on 2010-luvun aikana pyörinyt 10 miljoonan euron molemmin puolin, 2018 lukema saattaa kohota jopa 13 miljoonaan euroon. Tällä hetkellä yritys työllistää noin 90 henkilöä. Koneurakoinnin työnjohdossa on kaksi henkilöä, ja kolmannenkin palkkaaminen on suunnitelmissa. Työtä onkin melko lailla, sillä yritys korjaa vuosittain puuta noin 800 000 kuutiota, joista saaripuunkorjuuta 80 000 kuutiota. Autokuljetuksella liikkuu vuosittain noin 550 000 kuutiota. Asiakkaina ovat Metsähallitus, Karelwood Oy ja Metsä Group, kuljetuspuolella Stora Enso ja saaripuunkorjuun osalta myös UPM.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Kaikki neljä suurta asiakasta työllistävät meitä suunnilleen tasaosuuksin. Yrityksellehän se on hyvä tilanne, että ei olla vain yhden varassa, Kuittinen tuumaa.

Metsäpalveluiden tuottamiseen keskittyneessä Karelwoodissa Koneurakointi S. Kuittinen Oy on mukana myös yhtenä neljästä osakkaasta yhdessä Motoajon, A&T Myyryn ja toimitusjohtaja Janne Tahvanaisen kanssa. Lisäksi yritys omistaa 50 prosenttia metsäenergian ja lämmön myyntiin keskittyvässä KME Oy:ssa (Karjalan metsä ja energia).

Kuittinen oli pioneerina myös Metsä Groupin ensimmäisenä alueyrittäjänä, mutta oman energiayhtiön perustaminen löi stopin sille hommalle, kun KME Oy nähtiin kilpailevana toimijana.

Monimerkkitalo

Korjuukaluston suhteen Kuittinen ei ole vihkiytynyt mihinkään tiettyyn merkkiin, vaan kaikki kolme suurta valmistajaa ovat edustettuina, ja lisäksi Logsetilta on yksi moto ja ajokone. John Deereltä motoja on 11 ja ajokoneita 7, Komatsulta 8 motoa ja 5 ajokonetta ja Ponsselta 3 motoa ja 12 ajokonetta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Yritykselle on hyväksi, että asiakkaita on enemmän kuin yksi ja hieman sama ajatus minulla on myös kaluston suhteen. Onhan niitä isojakin yrityksiä jotka luottavat vain yhteen valmistajaan, mutta molemmissa vaihtoehdossa on varmasti hyvät ja huonot puolensa ja meillä tämä malli on toiminut. Ainakaan toistaiseksi ei ole ollut ongelmia tehdä kauppoja kenenkään kanssa, vaikka muitakin merkkejä pihasta löytyy, Kuittinen kommentoi laajaa väriskaalaa.

Koneiden hankintaan vaikuttaa aina moni tekijä, ja verrattain laajalla alueella urakoivalle Kuittiselle myös jälkimarkkinan toimivuudella on merkitystä.

-Kaikilla merkeillä ei ole joka puolella huoltoa tarjolla riittävän lähellä. Monen merkin puolesta puhuu sekin, että saa kokemuksia eri koneista ja myös kuskien mielipiteet otetaan huomioon. Lopulta isoin ero ei kuitenkaan ole koneiden, vaan kuskien välillä. Kulut ovat sitten asia erikseen…

Kuittinen arvioi, että lähiaikoina yrityksen konemäärä tuskin tulee ainakaan nousemaan. Sen sijaan painopiste on nyt enemmän käyttöasteen nostamisessa.

-Suurin osa koneista toki on jo kahdessa vuorossa, mutta osa tekee yhtäkin. Siirtymää on kuitenkin aina harkittava tarkoin, sillä yhdestä vuorosta kahteen vaihtaminen tuo myös lisätyötä ja kuluja siirroista alkaen, eikä siinä kuitenkaan tehdyn puun määrä suoraan tuplaannu.

Volvot vaihtuivat Scanioihin

Puuautopuolella yritys vaihtoi viime vuonna kerralla kaikki Volvot Scanioihin, ja nyt puuta ajetaan seitsemällä 76-tonnisella, näistä kaikissa on huoltosopimus ja jatkettu takuu. Dramaattisen vaihdoksen taustalla oli tympääntyminen jatkuvaan huollon tarpeeseen.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Volvon kanssa meillä oli pahimmillaan kolme autoa yhtä aikaa huollossa. Ja kun meillä on kolme kuskia per auto, niin yhdenkin auton ollessa pajalla siinä on kolme kuskia hyppäämässä kolmiloikkaa, Kuittinen manaa.

Yksi vara-auto onkin koettu järkeväksi investoinniksi juuri sen takia, että huollon tarpeen osuessa kohdalle kuljettajat voivat jatkaa vuoroa. Välillä vara-autokin on toki ajossa purkamassa ruuhkia. Uusista Scanioista kaikki paitsi vara-auto ovat neliakselisia. Tulevien mittojen ja massojen kohtalo arveluttaa myös Kuittista ja hankaloittaa tulevia investointeja. Yhdestä Scanian hankinnasta on jo sovittu, mutta sopivan akseliston valinta on vielä tekemättä.

Nosturipuolellakin Kuittinen on kokeillut kaikkia merkkejä.

-Ja paras on silläkin saralla vielä keksimättä…

Yrityksen mittavaan kalustoon kuuluu lisäksi viisi lavettia, neljä hinaajaa, puunkuljetuslautta, kolme materiaalinkäsittelykonetta, proomu ja pari pyöräkonetta. Lisäksi kuljettajien käytössä on viitisenkymmentä pick upia.

Uudet toimitilat ja Huolto-osapiste Oy

Koneurakointi S. Kuittinen Oy:n uudet toimitilat valmistuivat Nurmeksen voimatielle loppuvuodesta 2016. Samassa rakennuksessa palvelee myös raskaan kaluston huolto- ja varaosamyymälä Huolto-osapiste Oy, jonka avajaisia vietettiin 27.4.2018. Huolto-osapisteen toimitusjohtajana toimii yrityksen seuraavaa sukupolvea edustava Simo Kuittisen poika Jani Kuittinen, joka on ollut mukana osakkaana yrityksessä jo vuodesta 2005 lähtien.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Koneurakointi S. Kuittinen Oy ostaa autojen ja metsäkoneiden huoltopalvelut Huolto-osapiste Oy:lta.

-Tällä pyritään saamaan toimintaan enemmän läpinäkyvyyttä, mikä helpottaa myös konekohtaista kulujen seurantaa, Simo Kuittinen selventää järjestelyä.

Palvelua tarjotaan myös muille alueen yrittäjille ja vastaanotto on ollut hyvä. Toukokuussa yrityksellä olikin asentajan rekrytointi käynnissä. Myös metsäkoneurakoinnin puolella työmiehistä on ollut pulaa ja osaavista ammattilaisista on myös kilpailua.

-Oppilaitokset ovat vieneet meiltä miehiä sieltä parhaasta päästä, mutta on tietysti hyvä, että tietotaito tällä tavalla siirtyy myös eteenpäin seuraaville sukupolville. Kehitys metsäkonealalla on ollut niin nopeaa, että ilman kosketusta alaan tipahtaa helposti sen kärryiltä. Kokeneen ammattilaisen lähdettyä me joudumme kuitenkin usein olemaan taas opettamassa uutta tekijää.

Kuittisen mukaan tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta, sillä hänen tietojensa mukaan Valtimon metsäalan koulutukseen paikat on nyt saatu täyteen niistä hakijoista, joille ala on ollut ensisijainen vaihtoehto. Vetovoima on kasvanut.