SKAL tapasi päivässä yli 300 kuljetusyrittäjää: Tiestön huono kunto vaikuttaa yritysten arkeen ja työhyvinvointiin

Kuljetusyritysten tehtaan lattia on tiestö. Koko 2000-luvun jatkunut tiestön kunnon heikkeneminen näkyy lisääntyvänä polttoaineen kulutuksena, kaluston kulumisena ja liikenneturvallisuuden heikentymisenä. Päätös 4 000 tiekilometrin päällystämisestä on ilouutinen, mutta korjausvelan hoito vaatii pitkäjänteistä työtä tulevina vuosina. SKALin toimihenkilöt tapasivat yli 300 kuljetusyrittäjää 20.3. SKAL Liikenteessä -päivänä.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n keskiviikkona 20.3. järjestämässä SKAL liikenteessä -päivässä järjestön asiantuntijat jalkautuivat eri puolille maata tapaamaan kuljetusyrittäjiä ja keskustelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan ajankohtaisista teemoista. Päivän aikana tavattiin yli 300 kuljetusyrittäjää liikenneasemilla ja yritysvierailuilla.

Kiistattomasti suurin huolenaihe yritysten keskuudessa oli tiestön huono kunto. Tiestö on monin paikoin päässyt vaurioitumaan pahasti. Talvi alkoi laajoilla sateilla, minkä perään sää kylmeni nopeasti. Vuoroin sulava ja jäätyvä vesi rikkoo asfalttia. SKALin tuore Suomen tiet kuntoon -ohjelma sai hyvän vastaanoton kuljetusyrittäjiltä. Tavoite lisätä miljardi tienhoitoon – 300 miljoonaa korjausvelan hoitoon, 300 miljoonaan perustienpitoon ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin – nähtiin tarpeelliseksi kuljetusyrittäjien keskuudessa.

Kulunutta talvea kuvattiin yrittäjätapaamisissa vaikeaksi. Havainnot huonokuntoisen tiestön vaikutuksista kuljetuksiin olivat samansuuntaisia eri puolilla Suomea:

• Kuljetuksia joudutaan ohjaamaan kiertoreiteille, mikä venyttää aikatauluja ja lisää kustannuksia.

• Huonokuntoisen tieosuuden tai sillan vuoksi tienpitäjä on paikoitellen alentanut nopeusrajoituksia, mikä vaikuttaa aikatauluihin

• Polttoaineen kulutus ja päästöt lisääntyvät erityisesti liukkaalla ja loskaisella tiellä

• On tapahtunut suistumisonnettomuuksia liukkauden vuoksi ja jopa ajoneuvon kaatumisia tien reunan murenemisen takia.

• Kalusto, muun muassa renkaat, jouset, iskunvaimentimet ja peräkärryt vaurioituvat, mikä aiheuttaa huoltokustannuksia ja seisokkia

• Liikenneturvallisuus ja kuljettajien työhyvinvointi heikkenevät

Kuljettajien hyvinvointi on liikenneturvallisuutta

SKALin vt. puheenjohtaja Jari Välikangas muistuttaa, että hyväkuntoinen tiestö alentaa logistiikkakustannuksia ja päästöjä, mutta myös kuljettajien stressiä:

– Hyväkuntoinen tiestö parantaa kaikkien tiellä liikkujien liikenneturvallisuutta. Turvallisuutta ei voi saavuttaa esimerkiksi rikkinäisellä tai liukkaalla tienpinnalla.

Vakavat liikenneonnettomuudet ovat herättäneet toimialan pohtimaan keinoja, joilla tiestö saataisiin sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Yhdeksi merkittäväksi keinoksi ovat nousseet ohituskaistat ja keskikaiteet vilkasliikenteisille teille sekä tieosuuksille, joilla on paljon raskasta liikennettä.

–Ohituskaistojen ja kaskikaiteiden on todettu vähentävän merkittävästi kohtalokkaita kohtaamisonnettomuuksia. Näihin vaadimme valtiolta panostuksia, Välikangas sanoo.

Osaavat ammattilaiset pitävät pyörät pyörimässä

Tiestön ohella kuljetusyrittäjät korostivat tapaamisissa osaavan työvoiman saatavuuden merkitystä. Tavaraliikenne on vastuullinen ja erityisosaamista vaativa ala, jolle tarvitaan noin 3 000 uutta osaajaa joka vuosi. Ala on kehittynyt voimakkaasti, työ on digitalisoitunut ja esimerkiksi vaatimukset päästöjen seurantaan ovat lisääntyneet. Suomessa on myös eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellinen kuljetuskalusto, 76 tonnin enimmäispainot ja jopa yli 34-metrisiä yhdistelmiä.

– Ammattilaisten osaaminen on ollut meillä korkealla tasolla. Huoli työvoiman saatavuudesta on kasvanut, kun yhä harvempi hankkii kuorma-autokortin ja päätyy pysyvästi alalle. Samaan aikaan pitkän linjan ammattilaisia jää eläkkeelle, kuvaa toimitusjohtaja Anssi Kujala.

SKALissa niin toimiva tieverkko kuin ammattitaitoiset kuljettajatkin nähdään keskeisenä osana huoltovarmuutta.

– Toimiva, keskeytymätön tavaraliikenne on osoittautunut vahvuudeksi Suomessa kaikkina aikoina, myös poikkeuksellisissa oloissa kuten pandemian aikaan. On tärkeää, että meillä säilyy osaaminen ja reagointikyky, vaikka elämme kuinka haasteellisia aikoja, Kujala jatkaa.