Tarpeettoman tiukat hankintakriteerit vähentävät kilpailua
Rakentamisen heikko suhdanne on iskenyt maarakennusalaan, ja kaupunkien sekä kuntien julkiset urakat ovat tällä hetkellä monelle maarakennusalan paikalliselle ja pienelle yritykselle elintärkeitä. Julkisissa hankinnoissa hankintakriteerit vain ovat kehittyneet sellaisiksi, että niillä suljetaan automaattisesti kilpailun ulkopuolelle valtaosa pienistä ja keskisuurista yrityksistä.
- On perusteltua, että hankintayksikkö pyrkii varmistamaan palveluntarjoajan osaamisen ja muut tarvittavat edellytykset hankkeen menestyksekkään toteutumisen varmistamiseksi. Mutta tämä näkyy urakoiden kokoon nähden liian suurina liikevaihto- ja referenssivaatimuksina sekä osittain liian tiukkoina kalustovaatimuksina, toteaa Koneyrittäjien maarakennusvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Saarelainen.
Saarelaisen mukaan hankintaosaamisen väheneminen ja maarakennusalan julkisia hankintoja suorittavien ihmisten pieni määrä ovat luonnollinen syy tähän kehitykseen.
Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy- Neljän tarjouksen vertailu ja pisteytys työllistää käsittelijää vähemmän kuin esimerkiksi 24 tarjouksen.
- Riittämättömät resurssit, hankintakonsulttien käytännöt tai virkamiesten mukavuudenhalu eivät saa ohjata julkisen talouden rahankäyttöä tilanteeseen, joka suosii vain harvoja. Kyse ei ole pelkästään tasapuolisuudesta. Riittävä kilpailu edistää myös palveluiden laatua ja toimintatapojen kehitystä.
Nykyisessä taloustilanteessa ylimitoitetut liikevaihto- ja referenssivaatimukset sekä tiukat kalustovaatimukset korostuvat.
- Julkisia rakennushankkeita kilpailuttavien soisi käyttävän nyt tervettä järkeä, että tulevaisuudessa alalla olisi muitakin tekijöitä kuin suuret valtakunnalliset ja ylikansalliset yhtiöt. Olemme jo pidempään olleet huolissamme siitä, että nykyisillä hankintakäytännöillä maarakennusalan pääurakat keskittyvät vain muutamalle harvalle yritykselle, Saarelainen toteaa.
Saarelainen muistuttaa, että monella paikallisella yrityksellä on teknistä kykyä ja halua toteuttaa vaativiakin urakoita. Silti ne eivät pääse urakoihin käsiksi pääurakoitsijoina, kun valtakunnallista liikevaihtoa sekä referenssejä hyödyntävä yritys nappaa urakan paperipätevyyksillä.
Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy- Tarjouspyyntöjen vaatimusten ylimitoittaminen on alalla vallitseva käytäntö ja siitä seuraa kehä, joka estää yritysten kasvua ja kehittymistä. Pienemmät yritykset eivät saa referenssejä kasaan, koska urakalle asetetut ylimitoitetut liikevaihto- ja referenssivaatimukset estävät tarjoamisen urakoihin, joista referenssejä voisi kartuttaa.
Referenssien vanhentuminen viidessä vuodessa aiheuttaa tietyillä seutukunnilla sen, että tarjoajajoukko kapenee vain viiteen valtakunnalliseen tarjoajaan, koska alueelliset yritykset eivät ole saaneet kartutettua referenssejä, kuvailee Saarelainen nykytilannetta.
- Pienillä paikkakunnilla ei todellakaan rakenneta kanta- tai valtateitä joka vuosi, ei edes joka viides vuosi. Onko oikein alueellisia toimijoita kohtaan, että sorapäällysteisen yhdystien kunnostukseen asetetaan vaatimus siitä, että on toiminut noin puolen miljoonan euron urakassa kantatiellä pääurakoitsijana viiden vuoden sisään, Saarelainen kysyy.