Soiden ennallistamisella ja uomakunnostuksilla positiivisia lyhyen aikavälin vaikutuksia purojen monimuotoisuuteen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa soiden ennallistamisen ja purouomien kunnostamisen vaikutuksia virtavesien monimuotoisuuteen ja toimintaan. Vaikka seurantaa tehtiin, kun kunnostuksista oli kulunut vasta 1–2 vuotta, voidaan tulosten perusteella nähdä jo varovaisen positiivisia lyhyen aikavälin vaikutuksia.

Seurantaa tehtiin Rovaniemellä, Taivalkoskella ja Suomussalmella sijaitsevilla puroilla, ja se toteutettiin välittömästi kunnostustoimenpiteiden jälkeen vuosina 2022–2023. Koska aika toteutuksen ja seurannan välillä oli hyvin lyhyt, oli mahdollista havaita vain kunnostuksien välittömiä, lyhytaikaisia vaikutuksia. Eliöryhmistä vaikutuksia selvitettiin vesisammaleisiin, pohjaeläimiin ja kalastoon sekä puroekosysteemin toimintaan.

Tulosten mukaan eri kunnostustyyppien, eli suoluonnon ennallistamisen ja/tai uomakunnostuksien, välillä ei juurikaan havaittu selkeitä eroja vaikutuksissa. Kunnostetut purot muuttuivat kuitenkin tilaltaan lähemmäksi luonnontilaisia kuin heikentyneitä puroja.

Vaikka on ennenaikaista tulkita tätä todisteeksi kunnostusten onnistumisesta, on signaali varovaisen positiivinen etenkin, kun seuranta tehtiin pian kunnostusten jälkeen.

- Ehkä kaikkein yllättävintä oli, että kunnostuksilla havaittiin vaikutusta taimenen poikasten määriin. Lohikalojen poikasten tiheydet vaihtelevat luontaisesti vuosittain hyvinkin paljon, jolloin tilastollisesti heikonkin vasteen näkyminen on positiivinen tutkimushavainto, kertoo Luken erikoistutkija Pauliina Louhi.

Seuranta tullaan toistamaan osana Priodiversity LIFE -hanketta

Hankkeessa luotiin perusta ennallistamisvaikutusten pitkäaikaisseurannalle, jota on suunniteltu jatkettavaksi osana Priodiversity LIFE -hanketta todennäköisesti vuosina 2029–2030. Tällöin toimenpiteistä on kulunut 7–8 vuotta ja on mahdollista selvittää suoluonnon ennallistamisen ja uomakunnostuksien pidempiaikaisia vaikutuksia.

- On täysin mahdollista, ja odotettavaakin, että eri kunnostustyppien väliset erot tulevat selkeämmin esille vasta ajan myötä, mikä korostaa pitkäaikaisen seurannan välttämättömyyttä, Louhi sanoo.

Suoluonnon ennallistamisen vaikutuksia virtavesien monimuotoisuuteen ei ole Suomessa aikaisemmin selvitetty.

- Tutkimuksen vahvuus oli, että siinä seurattiin vaikutuksia monipuolisesti useisiin eri eliölajeihin ja kunnostusvaikutuksia monitoroitiin sekä rakenteellisin että toiminnallisin mittarein, taustoittaa Oulun yliopiston akvaattisen ekologian professori Timo Muotka.

Pyrstö-hankkeessa selvitettiin, vaikuttavatko soiden ennallistamistoimet positiivisesti puroluonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemien toimintaan ja taimenen poikasvaiheeseen. Lisäksi tutkittiin, riittääkö yksi kunnostusmenetelmä tuottamaan positiivisen vaikutuksen vai tukevatko uoma- ja valuma-aluekunnostukset toisiaan, jolloin paras vaste saadaan paikoista, joissa toteutetaan molemmat kunnostustyypit.

Hankkeessa seuratut kunnostustoimenpiteet puroissa ja niiden valuma-alueilla toteutti Metsähallitus. Tutkimus sai rahoitusta ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisestä Helmi-elinympäristöohjelmasta sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä.