MTK:n Tiirola: Metsätilan liittäminen yhteismetsään on isänmaallinen vaihtoehto

Tässä maailmanajassa isänmaan maankamaran omistajuudella on myös turvallisuusnäkökulma, muistutti MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola puheessaan metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäiltamissa lauantaina.

Korkojen lasku on jälleen kiihdyttänyt metsärahastojen metsien hankintaa. Ne omistavat jo enemmän metsiä kuin kaikki kunnat ja seurakunnat yhteensä. Lähes puolet metsärahastojen omistamista metsistä on jo ulkomaisten toimijoiden hallussa. Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen perusteella rahastoyhtiöiden metsätulot jäävät joissain tapauksissa Suomessa jopa kokonaan verottamatta.

- Kansainvälisellä rahalla ei ole isänmaata. Metsien omistuksella voi olla myös turvallisuuspoliittista merkitystä, muistutti Tiirola.

Suomi ikääntyy vauhdilla. Liian monella metsänomistajalla jää sukupolvenvaihdos tekemättä, kun perilliset asuvat kaukana eikä kiinnostusta metsäomaisuuden hoitoon aina ole. Kuoleman jälkeen muodostuva perikunta joutuu maksamaan isot perintöverot. Näissä tapauksissa yhä useampi tila pannaan myyntiin, ja ne päätyvät yhä useammin metsärahaston omistukseen.

- Näin ei tarvitsisi olla. Isänmaallisempi vaihtoehto on tilan liittäminen yhteismetsään, totesi Tiirola.

- Yhteismetsään liittämällä vapautuu metsänhoidon ja hallinnoinnin taakasta kuten tilan myynnistä, jossa myynnistä saatava tulo on kertaluonteinen, kun taas yhteismetsästä tuloa saa vuosittain ja samalla omaisuuden arvo kasvaa hyvän metsänhoidon myötä, vertasi Tiirola.

Yhteismetsään liittymisessä on rahastokauppaan verrattuna etuja, sillä varainsiirto- tai luovutusvoittoveroa ei peritä eivätkä käytetyt metsävähennykset tuloudu verotuksessa. Myöskään toimitusmaksua ei peritä kiinteistötoimituksista, kun metsätila liitetään yhteismetsään. Koska yhteismetsä on verovelvollinen, ei metsänsä yhteismetsään liittänyt osakas maksa veroa yhteismetsän tulosta saamastaan osuudesta.

Metsätilan sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa myös liittämällä metsätila yhteismetsään ja jakamalla sen jälkeen yhteismetsän osuuksia lahjoittamalla seuraavalle sukupolvelle.

Laajenemisesta kiinnostuneita yhteismetsiä on eri puolelta Suomea.

- Omasta metsänhoitoyhdistyksestä näistä vaihtoehdoista kannatta kysellä tarkemmin, totesi Tiirola.