Metsäteollisuus ry: Hallituksen kasvua hakeva linja ei näyttäydy johdonmukaisena

Petteri Orpon hallituksen ohjelma pitää sisällään pyrkimyksen kohentaa Suomessa toimivan ja Suomeen investoivan teollisuuden kilpailukykyä ja tavoitteen siitä, ettei Suomessa toimivan teollisuuden kustannuksia nosteta kotimaisin päätöksin. Valitettavasti tänään päättyneen budjettiriihen päätökset eivät kaikilta osin näytä tukevan tätä tavoitetta.

Hallituksen kasvua hakeva linja horjahtelee. Vaikka esimerkiksi investointiverohyvitys on hyvä keino pyrkiä houkuttelemaan teollisia, puhtaan siirtymän investointeja maahamme, valmisteilla oleva toteuttamisen tapa ei saa jäädä kriteereiltään hankalaksi ja investoijien näkökulmasta jäykäksi. Muutoin toivotut vaikutukset investointien vauhdittumiseen voivat jäädä lähtötelineisiin.

Budjettiriihen yhteydessä olisi ollut mahdollista myös tarttua energiaintensiiviselle teollisuudelle tärkeään sähköistämistukeen. Suomessa on käytössä useita kilpailijamaita maita pienempi sähköistämistuki, joka on Suomessa päättymässä vuoden 2025 jälkeen.

- Hallitus olisi voinut varmistaa sähköistämistuen jatkumisen aina vuoteen 2030 asti ja näin osaltaan rakentaa kilpailijamaihimme verrattuna tasapuolisia kilpailuedellytyksiä. Luopuminen sähköistämistuesta heikentää väistämättä suomalaisen teollisuuden kilpailuasemaa, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki sanoo.

Metsäteollisuus pitää ikävänä myös hallituksen päätöstä väylämaksujen korottamisesta. Päätös on hallituksen ohjelman vastainen, ja se tuli yllätyksenä merilogistiikan toimijoille ja rahdinantajille. Nyt väylämaksut ovat nousemassa jopa 70 prosenttia aikaisemmasta. Suunniteltu korotus on toteutumassa erittäin huonoon aikaan, koska merikuljetuksiin on kohdistumassa EU-päästösääntelyn kustannuspaineita, joiden vaikutus Suomen ulkomaankaupalle voi lähivuosina olla jopa 500–600 miljoonaa euroa vuositasolla.

- Logistiikkakustannusten nostaminen tilanteessa, jossa Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista 96 prosenttia kulkee meriteitse, ei valitettavasti palvele talouskasvun tavoitetta – päinvastoin. Merikuljetusten kustannukset vaikuttavat suoraan heikentävästi vientiteollisuuden kilpailukykyyn ja sitä kautta kansantalouteen, koska muita kustannustehokkaita kuljetusvaihtoehtoja ei ole olemassa, Lehtomäki muistuttaa.

Viime vuosina useat valtiot ovat käynnistäneet merkittäviä valtiontukitoimia houkutellakseen teollisia investointeja ja työpaikkoja omaan maahansa. Suomi ei tässä rahanjakokilpailussa pärjää. Siksi maassamme tulisi tehdä päämäärätietoisesti töitä toimintaympäristön houkuttelevuuden parantamiseksi, jotta voimme turvata globaalissa kilpailussa pärjäämistä ja saada jatkossakin teollisen mittakaavan investointeja ja uusia työpaikkoja.

- Budjettiriihen päätökset eivät kasvuloikkaa vahvista. Hallituksella onkin vielä iso savotta edessään, Paula Lehtomäki summaa.