Metsäteollisuus

Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Suomen metsävaikuttamisessa parantamisen paikka

Suomalaisessa metsävaikuttamisessa on uuden Metsäteollisuus ry.n toimitusjohtajan Paula Lehtomäen mukaan erityisesti aikataulun suhteen parantamisen paikka. - Jos hallituksessa on vaikeuksia löytää kansallista kantaa, niin sitten juna on saattanut lähteä asemalta, ennen kuin oma paperi on valmiina. Meidän täytyy pystyä kirkastamaan kansallista kantaa, tehdä se aikaisemmassa vaiheessa ja sitten laajalla yhteistyöllä saattaa Suomen kanta Brysseliin ajoissa ja riittävän hyvin.

Paula Lehtomäki

Metsäteollisuus vahvistaa edunvalvontaa Brysselissä

Metsäteollisuus ry tulee Lehtomäen mukaan vahvistamaan omaa läsnäoloaan ja toimintaansa Brysselissä. -Haluamme turvata sen, että meillä on entistä parempi käsitys metsäsektoria koskevista sääntelyhankkeista ja pystyisimme jakamaan enemmän tietoa suomalaisesta kestävästä metsätaloudesta. Tämä on erityisen tärkeää, kun metsien sääntelyä pyritään lisäämään osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

-Esimerkiksi tässä ennallistamisasetuksessa Suomen kansallista nykyistä kantaa tulee terävöittää. Myös taksonomia-asetukseen jäi täsmentämisen tarvetta. Olennaista teollisuuden kannalta on se, että valtiovallalla olisi kokonaisvaltainen kuva siitä, mihin olemme metsiä koskevassa sääntelyssä menossa. Siihen pitää pystyä yhteistyössä riittävän ajoissa vaikuttaa.

-Metsäklusterin merkitys Suomelle on nyt niin poikkeuksellisen suuri, että silläkin pitää olla rajansa, miten rajusti komission toimenpiteet voivat yksittäiseen jäsenmaahan vaikuttaa. Vaikka olemme metsäasioissa erityislaatuinen maa, metsämaiden yhteistyötä tulee tiivistää, muistuttaa Lehtomäki.

Ennallistamistavoitteet eivät sovi sellaisenaan kaikkiin maihin

Luonnon ennallistamisasetuksen ongelmana Lehtomäki pitää sitä, että se ei ota huomioon eri maiden erilaisia olosuhteita. - Kun samaa periaatetta yritetään soveltaa kaikkiin maihin, se ei toimi. Kun Suomi on viime vuonna hyväksynyt laajalla yksimielisyydellä elinympäristön parantamiseen tähtäävän Helmi-ohjelman, niin komissio heittää siinä sovittuihin toimenpiteisiin nähden moninkertaiset tavoitteet, ennen kuin ohjelmaa on alettua kunnolla edes toteuttamaan. Olisi hyvä pitää ensin kiinni sovituista toimenpiteistä, eikä olla valmiita komission vaateista mihinkään äkkiliikkeisiin.

-Komission ennallistamista koskevassa esityksessä aiheutuu Suomelle yli 900 miljoonaa euroa vuositasolla suoria kustannuksia, joka koostuu siis sekä ennallistamistoimenpiteistä että maanomistajille maksettavista korvauksista. Esityksen suuri puute on se, että siinä ei huomioida minkäänlaisia välillisiä koko kansantalouteemme kohdistuvia kustannuksia. Kokonaisvaltainen vaikuttavuusarvio ympäristön lisäksi talouteen ja työllisyyteen puuttuu, huomauttaa Lehtomäki.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Monissa metsiä koskevissa esityksissään komissio menee Lehtomäen mukaan ylimitoitetun yksikohtaiseen ja kunnianhimoiseen säätelyyn. - Kun esimerkiksi suojelutavoitteet asetetaan usein prosenttiosuuksina, se johtaa siihen, että Euroopan metsäisimmän maan pitää korjata eniten luonnon tilaa. Ne maat, joilla ei ole jäljellä esiteollista luontoa, selviävät vähemmällä. Tämä on ristiriita, jota luonnon ennallistamista koskevassa esityksessä emme voi kuitata.

Metsien hiilinielut eivät ole romahtaneet

Metsien suojelutavoitteista Lehtomäki muistuttaa, että Naturan suojeluverkostossa on jo viisi miljoonaa hehtaaria erilaisia alueita. - Näiden alueiden lisäksi tulee uhanalaisuutta torjua etenkin sellaisilla alueilla, mistä saadaan suojelussa parhaat tulokset. Toimenpiteet esimerkiksi lehtojen suojelemiseksi ovat erittäin tehokkaita. Noin puolet uhanalaisista lajeista asuu lehdoissa, joita Suomessa on yhdestä kahteen prosenttiin pinta-alasta. Siten juuri lehtoihin kannattaa kohdentaa suojelutoimia.

-Suomen metsät ovat edelleen merkittävä nielu. Hiilinielun koossa on vuosittaisia vaihteluita ja kestävällä metsänkäytöllä pitkässä seurannassa nielujen määrä on kasvanut. Kun metsävaranto on viidessä vuosikymmenessä kasvanut 50 prosentilla, myös nielut ovat kasvaneet.

Tulevaisuuden metsien kasvua voidaan Lehtomäen mukaan vahvistaa metsänhoitotoimenpiteitä tehostamalla. - Meillä on isot ensiharvennusrästit, mitkä vaatisivat kansallisia talkoita. Meillä on myös joutoalueita, joita voitaisiin aktiivisesti metsittää ja parantaa nielutasetta.

Keskustelu metsäkadosta sotkeutuu Lehtomäen mukaan maankäyttösektorin muutokseen, mikä on eri asia. - Kun metsä muutetaan rakentamisen tai jostain muusta syystä muuhun käyttöön pysyvästi, se on metsäkatoa. Maankäyttösektorin muutokset ovat olleet vaikuttamassa siihen, että maankäyttösektorin nielu on painunut pakkaselle. Siitä ei pidä syyttää metsiä.

-Luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen vaikuttavat myös metsien sertifiointikriteerit, mitkä ovat kiristyneet koko ajan. Niiden vaikutus kohdentuu nimenomaan talousmetsiin, joita Suomessa on paljon, siten kriteerien tiukentaminen tuottaa haluttuja tuloksia laajasti.

Metsäpolitiikkaa tehdään ilmasto- ja ympäristöpolitiikan keinoin

Lehtomäen mukaan EU:n komission lukuisten metsiin kohdistuvien esitysten lähtökohdat perustuvat ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen liittyviin tavoitteisiin. -Teollisuuden ja hallituksen tulee olla Suomessa hereillä sen suhteen, miten EU pyrkii metsäsektoria säätelemään.

Lehtomäki muistuttaa, että Suomessa on tehty töitä metsäluonnon parissa pitkäjänteisesti yli sata vuotta. -Olisi tärkeää, että sillekin annettaisiin jokin arvo. Nyt näiden EU:n säädösesityksissä on se ongelma, että lähtökohdaksi otetaan aina vallitseva tilanne, eikä tunnisteta pitkäjänteistä kestävää metsätaloutta, mitä Suomessa on rakennettu.

-Niin EU:n esityksissä kuin metsäkeskustelussakin vilisee tiedon puutetta, mitä julkisuuden rakentamat mielikuvat vahvistavat. Jostain syystä aina ilmastomuutoksesta tai metsätaloudesta puhuttaessa näytetään kuvaa uudistushakkuista, mikä saadaan näyttämään dramaattiselta. Pitäisi kertoa myös, että jokaisen kaadetun puun sijaan istutetaan neljä uutta tainta tulevaisuutta varten. Suomalainen metsäteollisuus ei aiheuta metsäkatoa, vaan metsä uudistuu aina.

Lehtomäen mukaan teollisuudessa ymmärretään metsäluonnon ja nielujen merkitys ilmastomuutoksen torjunnassa. -Haluamme käydä kokonaisvaltaista keskustelua myös metsiin kohdistuvien toimien seuraamuksista kuten taloudesta ja työllisyydestä. Metsät eivät ole ilmastomuutoksen syy, vaan ne tarjoavat siihen osaratkaisun, kun pääpaino tulee edelleen olla fossiilisista luopumisessa.

Metsäteollisuus tarjoaa ratkaisuja vihreään siirtymään

Lehtomäki sanoo, että Suomen on pidettävä huolta omista eduistaan myös vihreässä siirtymässä. - On hyvä muistaa, että metsäklusteri tuottaa liki viidenneksen meidän tavaraviennistämme, tarjoaa yli 70 000 ihmisille töitä ja toimeentuloa joka päivä sekä yhteiseen hyvinvointiimme yli 3 miljardia euroa verotuloja. Suomessa on 620 tuhatta yksityistä metsänomistajaa, joille ei ole yhdentekevää, mitä tällä alalla tapahtuu.

-Monien metsäaloitteiden ja metsäkeskustelun seurauksena metsänomistajien keskuudessa on paljon epätietoisuutta, mitä sen metsän kanssa pitäisi oikein tehdä. Minä olen kaikissa metsänomistajien tapaamisissa antanut ohjeen, että hoitakaa edelleen metsiänne aktiivisesti hyvin ja kun se on kypsää, niin puuta liikkeelle kotimaiseen jalostukseen.

Lehtomäen mukaan vihreän siirtymän ydin on globaalisti ja Suomessa se, että me irtaudumme fossiilisista raaka-aineista. - Puupohjaiset raaka-aineet ja tuotteet tarjoavat tähän merkittäviä ratkaisuja. Esimerkiksi puu varastoi puurakentamisessa hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan.

-VTT:n laskelman (v. 2020) mukaan Suomessa puusta valmistettujen tuotteiden ilmastohyöty on yli 16 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosittain, mikä syntyy, kun puusta valmistetut tuotteet korvaavat enemmän fossiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita. Tekstiiliteollisuus voi tulevaisuudessa käyttää yhä enemmän uusiutuvaa puupohjaista kuitua ja korvata muita materiaaleja. Hygienia-tuotteiden ja niiden pakkausten kysyntä kasvaa globaalisti. Kun niiden tuottaminen on ympäristöllisesti kestävää Suomessa, se tulee turvata, sanoo Lehtomäki.

Puun energiakäyttö tulee jatkossakin Lehtomäen mukaan mahdollistaa, vaikka komissio on pyrkinyt rajoittamaan sitä. – Ohjausmekanismien pitää ohjata jalostuskelpoinen puu jalostuskäyttöön. Me tavoittelemme edelleen jalostusasteen nostamista ja energiakäyttöön menee ensi sijassa jalostuksen sivuvirrat ja metsien kunnostustoimissa syntyvä jalostukseen kelpaamaton puuaines.

-Nämä metsäklusterin mahdollisuudet vihreän siirtymän toteuttamisessa meidän tulee kyetä kertomaan nykyistä paremmin myös EU:n komissiolle. Suomen tulee vihreään siirtymään tarjota metsäpohjaisen tuotannon ja ratkaisujen mahdollisuuksia eurooppalaisille agendalle.

Paula Lehtomäki