Metsäteollisuus ry: Metsäluonnon monimuotoisuuden tila on parantunut
Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartan tutkimukset osoittavat, että metsiemme monimuotoisuuden tila on monilla keskeisillä mittareilla parantunut ja positiivinen suunta jatkuu. Tuore tiekartta kannustaa monimuotoisuustoimien yhä laajempaan toteuttamiseen sekä korostaa mittaamisen ja tiedon välityksen tärkeyttä.
Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n monimuotoisuustiekartta on puuta jalostavan yhteisön tieteelliseen tutkimukseen perustuva selvitys metsäluonnon tilasta, metsäalan pitkäaikaisen monimuotoisuustyön tähänastisista vaikutuksista sekä mallinnus metsäluonnon kehityksestä tulevaisuudessa. Se on myös yhteinen sitoumus edistää esiin nostettuja kehityskulkuja.
- Luontoa vahvistavat toimet ovat kiinteä osa metsätaloutta. Tiekartan avulla ymmärrämme entistä paremmin näiden toimien vaikutuksia. Tutkimus osoittaa, että monimuotoisuuden tila on monelta osin parantunut ja suunta on positiivinen myös tulevaisuudessa, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
Tiekartan julkistustilaisuudessa valtioneuvoston puheenvuoron esittänyt ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen arvostaa puuta jalostavan teollisuuden aktiivista otetta ja tiedepohjaista lähestymistapaa.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Yksityisellä sektorilla on kykyä ja tahtoa tuottaa ratkaisuja, joilla on aito vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen. Tämä osaltaan auttaa myös kansallisten ja kansainvälisten luontotavoitteidemme saavuttamisessa, ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen toteaa.
Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen - tutut toimet tehoavat
Suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden perustan luovat jatkossakin luontaiset puulajimme. Tiekartassa nostetaan esille tutut toimet, joilla on tutkitusti merkittäviä monimuotoisuusvaikutuksia:
- Lehtipuiden ja sekapuustoisuuden lisääminen monipuolistaa metsälajistoa ja auttaa metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
- Lahopuun määrän ja laadun lisäämisestä hyötyvät tuhannet lahopuusta riippuvaiset lajit.
- Arvokkaat elinympäristöt ovat monimuotoisuuskeskittymiä, joiden turvaaminen ylläpitää niiden monipuolista lajistoa.
- Lehtojen ja paahde- sekä paloelinympäristöjen hoitamisessa on valtava potentiaali, sillä niissä elää yli puolet uhanalaisista ja silmälläpidettävistä metsälajeista Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen kertoi julkistustilaisuudessa talousmetsissä luontoa parantavien toimien vaikutuksista uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymiseen.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Metsänhoidon yhteydessä tehtävillä monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden määrää lisäävillä toimilla on selkeitä positiivisia vaikutuksia metsälajistoon. Osassa toimenpiteissä positiiviset vaikutukset näkyvät pian, mutta osassa vaikutuksia voidaan joutua odottamaan vuosikymmeniä. Tutkimustietoa ja seurantoja näistä pitkän aikavälin lajistovaikutuksista tarvitaan lisää, Siitonen kertoo.
Mitatun tiedon avulla voi seurata luotettavasti luonnon tilaa ja sen kehitystä. Tähän tarvitaan sekä toimijoiden keräämää tietoa että valtakunnallisia seurantoja ja inventointeja. Teknologian kehittyessä metsistä saatavan luontotiedon laatu paranee ja tiedonvälitys tehostuu. Luontotiedon keskittämiselle on selkeä tarve, tämä palvelisi sekä yksityistä että julkista sektoria.
Monimuotoisuuden edistäminen ja metsien käyttö voidaan yhteensovittaa
Puuta jalostava teollisuus tuottaa lukuisia ihmisten arkeen kuuluvia tuotteita globaaleille markkinoille. Puun saatavuus tulee turvata yhdessä monimuotoisuuden turvaamisen kanssa.
- Monimuotoisuuden vahvistaminen onnistuu parhaiten teollisuuden, tieteellisten toimijoiden ja julkisen sektorin välisessä tiiviissä yhteistyössä. Monimuotoisuutta edistävien keinojen on oltava käytännössä ymmärrettäviä sekä oikeudenmukaisia paitsi luonnolle, myös sitä eri tavoin hyödyntäville tahoille, toteaa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Tiekartta on kutsu tiedepohjaiselle kehitystyölle koko puun jalostuksen arvoketjussa ja yhteiskunnassa laajemmin. Sitoutuminen lähtee kunkin organisaation ylimmästä johdosta ja kulkee läpi koko organisaation. Luontotavoitteiden sisällyttäminen osaksi taloutta edellyttää monipuolista sektorien välistä yhteistyötä, jota tulee tehdä myös kansainvälisesti. Tutkimusyhteistyötä halutaan vahvistaa samalla, kun käydään aktiivista ja rakentavaa luontoamme koskevaa vuoropuhelua.
Metsäluonnon monimuotoisuuden edistäminen tapahtuu kuitenkin metsässä, osana arjen metsätaloutta. Tiekartta kannustaakin jatkamaan ja parantamaan työtä, jota suomalaiset metsänomistajat ja koko metsäala tekee monimuotoisuuden hyväksi.
Monimuotoisuustiekarttahankkeessa kumppaneina toimivat Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Metsäteho Oy, Paikkatietokeskus ja Tapio Palvelut Oy.
Hankkeen ovat rahoittaneet Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n jäsenyritysten lisäksi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton säätiö sekä Marjatta ja Eino Kollin säätiö sekä Puumiesten ammattikasvatussäätiö.
