Metsäteollisuuden Lindström: Suomeen saatava korkean arvonlisän teollisia investointeja

Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa fiksumpaa teollisuuspolitiikkaa. – Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen.

- Kuten olemme nähneet, uusien investointien saaminen on haasteellista, kun niitä on mennyt Suomen ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua. Tätä eriarvoistaa monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta.

Lindström muistuttaa, että metsäteollisuuden taloudelliset mahdollisuudet ovat Euroopassa suuret.

- Kukapa ei haluaisi tulevaisuudessa käyttää uusiutuvaa, biohajoavaa, kierrätettävää ja hiiltä sitovaa materiaalia tuotteidensa pohjana pikemminkin kuin fossiilisista, ehtyvistä materiaaleista valmistettuja tuotteita.

- Tavoitteemme on, että talous ja teollinen toimiala nousee vahvemmin esiin EU:n ilmastonäkökulman rinnalle. EU:n säätely nimittäin vaikuttaa vahvasti siihen, minkälaisessa toimintaympäristössä ja kuinka ennustettavasti teollisuus voi toimia.

Biotalous vahvassa nosteessa -bioekologiasta biotalouteen

Globaalisti biotalous ja bioteknologia ovat Lindströmin mukaan nosteessa. – Tähän tulee nyt vahvasti tarttua ja ymmärtää, että jos me olemme metsäpohjaisen biotalouden edelläkävijöitä ja sen osuus on meillä korkein Euroopassa, monilla eteläisen Euroopan mailla biotalouden vahvuudet ovat muilla aloilla. Tämä mahdollistaa kumppanuuksien löytämisen biotalouden kehittämiseen niidenkin maiden kanssa, joiden bioresurssit perustuvat vaikkapa mereen tai peltoihin.

- Uudelta komissiolta odotamme, että päästään bioekologiasta biotalouteen. Uusien puupohjaisten tuotteiden skaalaus teolliseen valmistukseen vie aikansa. Vaikka niihin liittyy suuria odotusarvoja ja niiden jalostusarvo voi olla tulevaisuudessa korkea, meidän on nykyisillä volyymituotteilla rahoitettava uuden kehitystyö, muistuttaa Lindström.

Metsäteollisuuden tavoitteena on Lindströmin mukaan saada biotalous, biovalmistus ja bioteknologia vahvasti seuraavan komission agendalle. – Sen kehittäminen toisi Suomeen ja koko Eurooppaan valtavasti mahdollisuuksia. On hienoa, että tähän viittaavat signaalit ja viestit Brysselistä ovat vahvistuneet.

Suomi tarvitsee kasvua ja uusia investointeja

Nyt on keskityttävä Lindströmin mukaan siihen, että huolehditaan nykyisen tuotannon kilpailukyvystä sekä siihen, että saadaan uusia tuotteita kehitettyä markkinoille suuremman mittakaavan teolliseen valmistukseen. – Kun Suomen kansantalouden perusta nojaa edelleen pitkälti metsä-, kemian ja teknologiateollisuuden vientiin, on järkevää huomioida teollisuuden kilpailukyky- ja toimintaedellytykset.

- Suomen on tärkeä saada uusia investointeja kasvun käynnistämiseksi. Päinvastoin kuin monissa muissa maissa tämä ”tervetuloa investoimaan meille – asenne” ei ole näkynyt poliittisten päättäjien toimissa riittävästi. Varsinkin pandemian ja energiakriisin jälkeinen geopoliittinen tilanne pakottaa kuitenkin vahvistamaan omavaraisuutta ja pienentämään riskejä.

Lindströmin mukaan on hyvä, että hallituksella on valmisteilla teollisuuspoliittinen strategia, jonka yhtenä tavoitteena on saada puhtaita, korkean arvonlisän teollisia investointeja ja työpaikkoja maahan. – Ne luovat hyvinvointia ja kasvua, ovat erittäin energiatehokkaita ja täyttävät ilmastotavoitteita.

Metsäteollisuuden uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyö tuottaa aikanaan fossiilisia korvaavia tuotteita, joiden valmistus tulisi saada skaalautumaan ylös ja pysymään Suomessa.

Metsäteollisuudella näköpiirissä maltillinen elpyminen

Vaikka rakentamisen ja teollisuuden suhdannetilanne on edelleen heikko, muusta teollisuudesta poiketen metsäteollisuuden näkymät kielivät Lindströmin mukaan maltillisesta elpymisestä. – Vaikka kysynnän kasvu on vaimeaa, se näkyy myönteisenä kemiallisen metsäteollisuuden kehityksessä, mutta sahateollisuuden suhdannetilanne on heikompi.

Lindströmin näkemyksen mukaan Euroopan elpyminen ja Saksan talouden kehitys tärkeimpänä kauppakumppanina vaikuttavat metsäteollisuuden suhdannenäkymiin eniten. – Myös kotimaan poliittiset ratkaisut kuten paikallinen sopiminen, työelämäreformi ja työmarkkinakierros vaikuttavat lyhyellä aikavälillä talouden tunnelmaan, mutta todelliset vaikutukset ja hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.

Somekirjoittelussa yksipuolinen kuva metsäteollisuudesta

Lindström katsoo huolestuneena tendenssiä, mikä mediassa ja somekirjoittelussa metsäasioiden käsittelyssä vallitsee. – Kun asioita käsitellään tietyllä yksipuolisella tulokulmalla, suuren yleisön silmille ne tulevat liian usein vain kielteisessä valossa.

- Kun olemme metsäteollisuudessa tehneet säännöllisesti suomalaisille kyselyjä metsäteollisuuden maineesta, on hämmästyttävää, että se on edelleen erinomaisen hyvä monella alueella. Tämän rinnalla somekirjoittelu antaa hyvin kapean kuvan siitä, mitä valtaväestö metsistä ja metsätaloudesta ajattelee.

Kansainvälisesti tarkastellen puuta jalostavan teollisuuden viime vuonna julkaisema biodiversiteettitiekartta sai Lindströmin mukaan erinomaisen vastaanoton. – Siinä osoitetaan tiedepohjaisesti, miten monimuotoisuus on Suomessa kehittynyt. Sekä Ilmastotiekartta että biodiversiteettitiekartta ovat erinomaisia dokumentteja siitä, mitä on tehty ja miltä tuleva kehitysura näyttää tämän tiedon valossa.