SKALin hallitus: MAL-sopimuksista uutta virtaa liikenneinfran puutteiden parantamiseen

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksissa määritellään liikennejärjestelmän kehitykselle toimenpiteet, jotka vaikuttavat myös kuljetus- ja logistiikka-alan toimintaan. Valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen välisillä sopimuksilla linjataan lähes kahden miljardin euron rahoituksesta liikennehankkeille.  Kuljetus- ja logistiikka-alan etujärjestö SKALin hallituskannustaa kaupunkiseutuja panostamaan raskasta liikennettä palveleviin hankkeisiin. Aiheeseen liittyy 13.11 julkistettu kansallinen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelma.  

– MAL-sopimusten merkittävimpiä linjauksia ovat velvoitteet taukopaikkojen sekä lataus- ja tankkausinfran kehittämiseen. Nyt on varmistettava, että kirjaukset säilyvät ja ne myös toteutetaan, sanoo SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas.

Välikankaan mukaan on myönteistä, että MAL-sopimusehdotuksissa kuntia velvoitetaan jakeluinfran ja taukopaikkojen edistämiseen. SKAL on pitänyt esillä raskaan liikenteen taukopaikkojen sekä lataus- ja tankkausinfran kehittämistarvetta pitkään.  

SKALin hallitus moittii kuntien haluttomuutta taukopaikkojen kaavoittamiseen. Se vaatii, että kunnat huolehtivat kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla raskaan liikenteen tarvitsemien taukopaikkojen ja sähkönjakelun varmistamisesta. Suunnitelmissa on nykyistäkin vahvemmin huomioitava myös jakeluliikennettä sujuvoittavat ratkaisut, kuten riittävien purkupaikkojen varmistaminen.   

MAL-sopimusten tavoitteet liittyvät EU:n TEN-T-maantieverkon vahvistamiseen. TEN-T on Euroopan laajuinen väyläverkosto, jonka laatukriteereihin sisältyy muun muassa raskaan liikenteen taukopaikat määrävälein. Vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten sähkö, infrastruktuurista säädetään puolestaan EU:n AFIR-asetuksessa. Kunnissa parhaillaan käsiteltävät MAL-sopimukset tukevat kummankin EU-säädöksen toteuttamista. 

– Suomi on sitoutunut TEN-T-ydinväyläverkoston laatuvaatimuksiin. Pääväylien kunnostaminen on taloudellisesti kannattavaa ja tukee kilpailukykyä pitkälle tulevaisuuteen. Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentaminen puolestaan edistää liikenteen päästöjen vähentämistä, toteaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Raskaan kaluston taukopaikat lopultakin liikkeelle 

SKALin hallitus korostaa, että on kuntien vastuulla varata riittävät maa-alueet raskaan liikenteen levähdysalueille ja jakeluinfran tarpeisiin.  

– Taukopaikat mahdollistavat esimerkiksi kuljettajien lakisääteisten taukojen ja vuorokausilevon pitämisen. Palvelut parantavat kuljettajien työolosuhteita ja liikenneturvallisuutta. Lisäksi niillä on keskeinen rooli kuljetustehtävien koordinoinnissa, puheenjohtaja Välikangas kuvaa. 

MAL-sopimuksissa on määritetty toteuttamisen takarajoja. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 13.11.2024 kansallisen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelman.  

Ohjelma toimii vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfra-asetuksen eli nk. AFIR-asetuksen toimeenpanon edistäjänä. Asetus edellyttää koko TEN-T-tieverkon kattamista raskaan liikenteen latausinfralla vuoteen 2030 mennessä. 

SKAL painottaa, että on kuntien edun mukaista ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä, että yhteydet kaupunkiseutujen sisällä ja välillä sekä reitit tehtaisiin, terminaaleihin ja satamiin sisältävät riittävät vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran.  

– Jos mitään ei tehdä, tiestömme palvelukyky uusine vaatimuksineen rapautuu, Suomen talous ei kasva ja päästövähennystavoitteet jäävät toteuttamatta, Kujala muistuttaa.