Maanomistajien Kimmo Collander: Lunastuslaki ei vastaa tätä päivää

Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collanderin mielestä parhaillaan valmistelussa oleva lunastuslaki tulisi uudistaa perusteellisesti. – Olosuhteet ovat sen alkuperäistarkoituksesta muuttuneet täysin. Vuonna 1979 voimaan tulleen lain uudistamista on yritetty monen hallituksen aikana, mutta se on aina vesitetty valmistelussa.

–Tuulivoimayhtiöt ovat avanneet silmät siitä, että mikä tahansa yhtiö, joka haluaa vetää linjoja ihmisten metsiin, voi sen melkein ilmoitusluontoisesti tehdä. Samaan aikaan korvaustasot ovat jääneet todella vaatimattomiksi.

Nykyinen laki lähtee Collanderin mukaan siitä, että maanomistaja ei saa hyötyä häneltä väkisin otetuista maasta. – On absurdia, että voittoa tavoitteleva osakeyhtiö saa hyötyä ottamalla toisen omaisuutta, mutta maanomistaja ei saa siitä euroakaan yli käyvän arvon. Korvaus ei yleensä riitä edes vastaavan maa-alueen ostamiseen, mikä on lain tavoitteena.

– Vaikka tuulivoimayhtiöt ovat parantaneet käytäntöjään, riskinä on edelleen, että voimala-alueelta lähtevät siirtolinjat pakkolunastetaan. Tämä ei tee kyläyhteisölle hyvää, kun yksi saa korvauksen voimalan paikasta, mutta toiset joutuvat kärsimään linjasta. Maanomistajien pitää pyrkiä sopimaan yhdessä korvausmenettelyistä.

Collanderin mukaan sähkölinjoista saa kertakorvauksen, eikä tuulivoimaloiden tapaan tuotantoon sidottua vuokraa. – Pidän hyvänä Keuruun mallia, missä kunta myöntää kaavan tuulimyllyn rakentamiseen, kun ostaja sitoutuu maksamaan asiallisen korvauksen johtolinjan alle jäävästä maasta. Tämän menettelyn soisi leviävän laajemmalle ja toivottavasti maankäytöstä keskustellaan kuntavaaleissa laajemmin myös maanomistajan näkökulmasta.

–Lunastuslaki on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Toivottavasti eduskuntaan mennään oikeusministeriön lausunnolla olleen luonnokseen perustuvalla esityksellä, sanoo Collander.

Kantaverkkoyhtiö aiheuttaa metsäkatoa

Kantaverkkoyhtiö Finngridillä on velvoite käyttää johtokaduilleen pakkolunastusta, mistä seuraa Collanderin mielestä täydellinen joustamattomuus neuvotella verkkolinjojen sijainnista.

– Kantaverkon käytössä 60 tuhatta hehtaaria maata. Fingrid onkin jo nyt suurin yksittäinen metsäntuhoja Suomessa. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa suunnitelmissa on 3600 kilometrin verran uutta tai levennettyä johtokatua. Tämä tarkoittaa yli 20 000 hehtaarin, pääosin metsämaan käyttöönottoa ja raivaamista.

Collanderin mukaan telemarkkinalaki antaa myös teleyhtiöille oikeuden pakkolunastuksen, vaikka niiden tarvitsema maankäyttö on vähäisempää kuin kantaverkkoyhtiöllä.

– Maanomistajille tarjottavat vuokrasopimukset ovat hankalia, koska toiminnalla on vaikutusta koko alueen maankäyttöön. Esimerkiksi telemastojen harukset rikkovat työkoneita ja vaikeuttavat metsänhoitoa. Jotkut yhtiöt jättävät jopa maston kiinteistöveron maanomistajan maksettavaksi.

Kunnat kikkailevat pakkolunastusoikeudella

Laki ja sen ongelmat eivät koske vain infrayhtiöitä, vaan Collanderin mukaan myös maata jalostavia kuntia ja kaupunkeja kasvukeskuksissa. – Kuntien ei tarvitse käyttää lunastettua maata siihen tarkoitukseen, mihin he ilmoittavat sen ottavan. Jos pakkolunastus tehdään sillä perusteella, että alueelle tulee virkistysalue, niin mikään ei estä kaavoittamasta sitä rakentamiseen.

–Jos maankäyttö muuttuu vähän rahakkaampaan rakentamisen suuntaan, niin maanomistaja ei pysty enää saamaan korvausta kuten monissa muussa Euroopan maissa. Myös menettelytavoissa on ongelmia esimerkiksi maanomistajan kuulemisen ja neuvottelukäytäntöjen suhteen.

Collander pitää kohtuuttomana, että esimerkiksi lunastustoimitukseen lähetetyn kutsun postituspäivä on ratkaiseva. – Käytännössä kutsu saattaa tulla vasta viikkoa ennen kokousta, jolloin maanomistajan mahdollisuus valmistautua siihen on liian lyhyt.