Yksityisteillä yli miljardin korjausvelka — Raskaat kuljetukset vaarassa heikon tieverkoston ja siltojen takia

Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia.

– Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä.

Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta.

– Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkisen arvion perusteella yksityistieverkon korjausvelka on jopa 1,3 miljardia euroa. Huonokuntoisia siltoja on korjaus- ja uusimistarpeessa noin 1300 ja teiden kunnostus- ja perusparannustarpeita esiintyy noin 20 prosentilla yksityisteistä, kertoo Pisto.

Yksityisteiden kunto turvaa huoltovarmuutta

Koko Suomen maaseudulla yksityistieverkoston merkitys on suuri. – Yleisen ja yksityisen tieverkoston pitää toimia yhdessä ja turvata asumisen ja työssäkäynnin edellytykset, puuhuolto, energiakuljetukset sekä maatalouden ja kaupan tarpeet, muistuttaa Pisto.

– Yksityisteiden kuntotiedoista tullaan osa jakamaan avoimena tietona verkkopalvelun kautta. Kattavampaa tietoa esimerkiksi silloista voi tiekunnat pyytää omaa siltaansa koskien erillisen tiedonluovutusmenettelyn kautta. Kaikkien viranomaisten on harkittava, mitä infrastruktuuriin liittyvää tietoa voidaan jakaa avoimena.

Puolustus- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus on ollut Piston mukaan mukana myös selvityksessä. – Se on noussut nyt keskusteluun uudella tavalla Ukrainan sodan myötä. Jos ei ole toimivaa tieverkostoa, laajan turvallisuuden kannalta esimerkiksi palo- ja pelastustoimen liikkuminen on turvattava koko maassa.

– Sekä yleinen että yksityinen tieverkko ja rataverkko ovat kärsineet korjausvelasta. Onneksi viime vuosina investointeja on kuitenkin kohdistettu erityisesti rataverkon puuterminaaleihin, kuten Kainuussa Kontiomäkeen ja Suomussalmen Pesiölle, jotka osaltaan varmistavat puukuljetusten sujuvuutta.

Laskeva rahoitus viivästyttää tiehankkeiden toteuttamista

Yksityisteiden perusparannuksiin ja siltojen uusimiseen haettavien valtionavustusten määrä laski voimakkaasti vuonna 2024. – Tänä vuonna yksityistieavustuksiin budjetoitiin vain 6.9 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että olemme valtion avustusten suhteen vuoden 2015 tasolla. Sen seurauksena rahoittajat joutuvat priorisoimaan rahoitettavia hankkeita voimakkaasti. Tilanne on tiekuntien ja palveluntuottajien näkökulmasta ongelmallinen ja aiheuttaa hankkeiden aloittamisen viivästymistä.

– Vaikka tukiprosentit niin ELY- kuin Metka -rahoituksessakin (Metsätalouden kannustejärjestelmä) ovat vielä hyvällä tasolla, jaettavaa tukirahaa tarpeeseen nähden vähän. Olisi kaikkien etu, että pystyisimme rakentamaan pitkäkestoisemman rahoitus- ja investointiohjelman yksityistieverkon korjausvelan pienentämiseksi.

Laajempi infran kunnostus vaatii Piston mukaan pitkäjänteistä suunnittelua, investointeja ja sitoutumista useiden hallituskausien ajan. – Vaikka yhteiskunnan rahoitus on välttämätön, yksityisteiden tienpitäjien ja käyttäjien vastuu tulee korostumaan jatkossa. Investoinnit tieinfraan eivät ainoastaan palvele yhtä toimialaa, vaan ne hyödyttävät laajasti koko yhteiskuntaa.