Ratkaisuja hirvivahinkojen ehkäisemiseen haetaan nyt droneilla

Hirvieläimet aiheuttavat vuosittain mittavia vahinkoja taimikoissa. Viime syksynä käynnistyneessä Hirvidrone -hankkeessa tutkitaan tekoälyn ja syönninestoaineen drone-levityksen mahdollisuuksia hirvituhojen torjunnassa. Tavoitteena on kehittää kustannustehokas menetelmä hirvivahinkojen ehkäisemiseksi metsäpalveluyrittäjien ja metsänomistajien käyttöön.

Hirvieläinten aiheuttamat vahingot taimikoissa ja varttuneemmissa metsissä aiheuttavat Suomessa arviolta kymmenien miljoonien eurojen menetykset vuosittain. Erityisesti männyn ja rauduskoivun taimikoihin kohdistuvat hirvivahingot voivat olla alueellisesti mittavia.

- Hirvet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja taimikoissa erityisesti niillä alueilla, joille ne jäävät talvehtimaan. Usein hirvivahingot myös toistuvat samoilla talvilaidunalueilla vuodesta toiseen, kertoo Hirvidrone -hankkeen projektipäällikkö Venla Wallius Suomen metsäkeskuksesta.

Männyntaimikkoihin kohdistuvan hirvivahinkoriskin vuoksi Suomessa on istutettu kuusta niillekin paikoille, joille se ei luontaisesti sovi.

- Hirvivahinkoja ehkäisemällä voidaan edistää oikean puulajin valintaa oikealle kasvupaikalle. Tämä tukee metsien monimuotoisuutta, kasvua ja hiilensidontaa sekä mahdollisuuksia selvitä myös muista metsätuhoista, Wallius sanoo.

Dronet ja tekoäly apuun hirvivahinkojen torjunnassa

Hirvivahinkoja voidaan torjua melko tehokkaasti levittämällä biopohjaista, lampaanrasvasta valmistettua syönninestoainetta taimiin. Levitys on kuitenkin työlästä ja aikaa vievää, sillä se on pääsääntöisesti tehty käsin reppuruiskun avulla. Viime syksynä tehty lakimuutos kasvinsuojeluainelakiin mahdollistaa syönninestoaineen levittämisen dronella tutkimus- ja kehitystarkoituksissa, mikä voi tulevaisuudessa luoda uusia mahdollisuuksia hirvivahinkojen torjuntaan metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille.

- On tärkeää, että uusia ratkaisuja etsitään ja kokeillaan käytännössä. Siksi on hienoa, että lakimuutos mahdollistaa uudenlaisen koetoiminnan. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, millaisia käytännön ratkaisuja tämä mahdollisesti tuo mukanaan ja miten lainsäädäntö kehittyy tulevaisuudessa, Wallius toteaa.

Hirvivahinkojen estäminen dronetekniikkaa ja tekoälyä hyödyntämällä – HirviDrone -hankkeessa tutkitaan, miten syönninestoainetta voidaan levittää valittuihin taimiin ilmasta käsin dronejen avulla. Lisäksi hankkeessa selvitetään, kuinka tekoälyä ja koneoppimista voidaan hyödyntää taimikoiden kartoittamisessa ja käsiteltävien taimien tunnistamisessa. Tavoitteena on kehittää kustannustehokas menetelmä hirvivahinkojen ehkäisemiseksi metsäpalveluyrittäjien ja metsänomistajien hyödynnettäväksi erityisesti kriittisimmillä hirvivahinkoalueilla.

- Selvitämme hankkeessa myös syönninestoaineen dronelevityksen liiketoimintaedellytyksiä ja reunaehtoja esimerkiksi kannattavuuden ja lain näkökulmasta, Wallius sanoo.

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ja Suomen riistakeskus. Hanke saa EU:n maaseuturahoitusta ja se on käynnissä vuoteen 2026 asti.