Kannattavuus riippuu kalustosta
Usein kuulee sanottavan, että energiapuun koneellinen kerääminen metsistämme on ajan haaskaamista, eikä se millään voi olla ainakaan kannattavaa puuhaa. Ähtäriläinen Ari Hyvölä on kuitenkin eri mieltä ja varsin perustellusti.
Hyvölä on Ähtärin Energiaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja. Pääosin yksityisistä metsänomistajista koostuva osuuskunta pyörittää kaupungissa kolmea osuuskunnan omistamaa lämpölaitosta.
- Puolustusvoimien Ähtärin varikolla on 500- ja 700-kilowattiset lämpökeskukset ja Tuomarniemen metsäoppilaitoksella yhden megan laitos, Hyvölä kertoo.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Tämän lisäksi osuuskunta toimittaa metsähakkeena noin yhden kolmasosan Ähtärin kaupungin tuottamasta kaukolämpöenergiasta.
16 000 hakemottia
Osuuskunta käyttää ja myy haketta vuodessa noin 16 000 mottia, joista Ari Hyvölän hakkaaman puun osuus vastaa vuodesta ja leimikoista riippuen 3000–6000 hakemottia. Kun kaupungin turvetta käyttävä laitos tulee uusintaikään, Hyvölä uskoo metsähakkeen menekin kasvavan edelleen.
- Minä teen ensiharvennusta ja nuoren metsän kunnostusta turbiinikytkimellä varustetulla Valtra N 121:llä. Nosturina on 8,5 metriin ulottuva Kronoksen 6020 XL ja hakkuupäänä erittäin kompakti ja tehokas Keto Forst Extreme, Hyvölä luettelee.
Edellisessä Valtra 6650-pohjaisessa harvesterissa oli Keto Forst Eco peräti 13 vuotta käytössä. Uudessa Extreme mallissa sahakotelo on kiinteä, mikä Hyvölän mukaan on parempi ratkaisu etenkin monihaaraisia puita sahattaessa. Myös sahamoottori on jonkin verran Ecoa väkevämpi. Pieni Forst-koura on mahdollista sujuttaa todella ahtaistakin paikoista ja myös nosturin rasitus jää vähäiseksi, kun koura painaa vain kolmisensataa kiloa.
Käytetyllä kalustolla
Kolmisen vuotta sitten käytettynä hankittu Valtran N-sarjalainen oli valmiiksi metsämalli Jaken varustein ja Valtran lasikattoisella ohjaamolla varustettu. Yhdistelmässä ostohetkellä paikoillaan ollut koura ei Hyvölälle kelvannut, vaan hän vaihtoi tilalle muutaman vuoden ajan käytössään olleen Keto Forst Extremen. Hakkuupään lisäksi varustukseen kuuluu kahmari ja metsäkärry.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Käytetyssä traktorissa ei ole kovin isoja rahoja kiinni. Hakkuutyön lisäksi pystyn vaivattomasti myös ajamaan puuta tien varteen tavalliseen vetokoukkuun kytkettävällä metsäperävaunulla, Hyvölä perustelee.
Hakkuutyössä kului edellisenä talvena polttoainetta noin 60 euron edestä päivän aikana. Keskimäärin 50–60 litraisista puista kertyi kiintomotteja 25, jolloin polttoainekustannus mottia kohti on vain 2,4 euroa.
- Minun laskuoppini mukaan myös pienten puiden koneellinen korjuu on kannattavaa. On vain osattava valita leimikolle kokonaistaloudellisin kone, Hyvölä perustelee.
Hyvölän hakkaama ranka ajetaan tien varteen pääasiallisesti pienellä Timberjackilla ja Mini Brunetilla. Kapeat urat ja olematon vioitus maastoon ja puihin ovat olleet alueen metsänomistajien mieleen. Haketuksen ja kuljetuksen osuuskunta on kilpailuttanut alueen yrittäjien vastuulle.
Hyvölä korostaa, että on jo olemassa olevaa ja hieman ikääntyneempääkin kalustoa on kyettävä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Traktoriin pohjautuvalla kalustolla voi tehdä monipuolista urakointia metsätöiden lisäksi eikä työmaiden välillä tarvita erikoiskuljetuksia.
Tuote ja palvelu avainasemassa
- Kouran remontit jäivät pariin - kolmeen letkurikkoon koko edellisen talven aikana. Teräketjuöljyä kului reilu viisi litraa päivässä ja ketjut teroitti Pohjanmaan Ketjuhuolto Nivalasta, Hyvölä luettelee muita kustannuksia ja lisää, että on oppinut käyttämään laskukonetta sen verran, että teroituspalvelu tulee omaa työtä halvemmaksi.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Hyvölä muistelee alkutaivaltaan ensimmäisen Keto Forst Econ kanssa. Työ oli luonnollisesti opettelua ja koura vikaantui välillä oman osaamattomuuden takia. Kerran hän poikkesi 160 kilometrin päässä olevalle Kone-Ketosen tehtaalle rikkoutuneen osan kanssa. Hyvein neuvojen lisäksi osa pantiin siltä istumalta kuntoon Hyvölän odottaessa kahvihuoneessa.
- Ihmisläheinen ja yrittäjän arkea ymmärtävä palvelu on Kone-Ketosen valtti. Eikä itse kourissa sen kummemmin kuin varaosatoiminnoissakaan moittimista ole, Hyvölä tunnustaa.
Haastattelu tehty kesällä 2024. Artikkeli on julkaistu alun perin Kone-Ketonen Oy:n 40-vuotisjuhlalehdessä, joka jaeltiin Metsätrans-lehden 2/2025 mukana. Koko lehden voit lukea maksutta Kone-Ketosen verkkosivuilta, tästä linkistä.
