Metsän rakenne ja aiemmat hyönteistuhot vaikuttavat kirjanpainajatuhoryppäiden muodostumiseen

Kirjanpainajan vaurioittamat metsät muodostavat alueellisia ryppäitä Suomessa, Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus osoittaa. Tuhojen tihentymiä muodostuu erityisesti alueilla, joilla on vanhoja kuusimetsiä ja jotka sijaitsevat aiempien kirjanpainajatuhokohteiden läheisyydessä.

Kirjanpainaja on kuusen merkittävin tuhohyönteinen. Ilmaston lämmetessä ja kuivien jaksojen yleistyessä kirjanpainajaesiintymien odotetaan yleistyvän eri puolilla Suomea. Tämä on uhka kuuselle, joka männyn ohella on taloudellisesti tärkein puulajimme.

Tutkimuksessa arvioitiin kirjanpainajatuhojen alueellista runsautta sekä metsän rakenteen ja maiseman ominaisuuksien vaikutusta kirjanpainajatuhoryppäiden muodostumiseen Suomessa. Tutkijat analysoivat 11,4 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata hyödyntäen tietoja vuosina 2012–2020 tehdyistä pelastushakkuista.

Tutkimuksessa hyödynnettiin spatiaalisen tilastotieteen menetelmiä kirjanpainajatuhoryppäiden tunnistamiseksi. Lisäksi tutkijat analysoivat metsän ominaisuuksia, joka lisäsivät metsikön todennäköisyyttä kuulua kirjanpainajatuhoryppääseen tai kirjanpainajatuhoryppään esiintymistä toistuvasti samalla alueella.

Tutkimusjakson aikana kirjanpainajatuhoryppäitä esiintyi ensin Kaakkois-Suomessa ja myöhemmin myös Länsi- ja Lounais-Suomessa. Ryppäät olivat yleisempiä Kaakkois-Suomessa, mutta niiden toistuva esiintyminen oli harvinaista. Metsikön ikä ja sijainti aiempien kirjanpainajatuhojen läheisyydessä lisäsivät kirjanpainajatuhoryppään muodostumisen riskiä.

- Kirjanpainajatuhoryppäiden muodostumiselle otollisia olosuhteita ei esiintynyt kaikkialla, mutta silloin, kun olosuhteet olivat kirjanpainajalle suotuisat, ne liittyivät vanhoihin metsiköihin ja metsikön läheisyydessä esiintyneisiin aiempiin kirjanpainajatuhoihin, väitöskirjatutkija Alexander Pulgarin Diaz Itä-Suomen yliopistoista kertoo.

- Kirjanpainajan vaurioittamien puiden nopea tunnistaminen ja poistaminen on tärkeää, jotta ryppäitä ei pääsisi muodostumaan.

Parempi ymmärrys metsän rakenteen ja maiseman ominaisuuksien vaikutuksista kirjanpainajatuhoihin tukee riskienhallintaa ja auttaa kehittämään ilmastonmuutokseen sopeutuvia metsänhoitokäytäntöjä.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan unionin NexGenerationEU-rahoitusinstrumentti ja Horisontti Eurooppa -ohjelma, Itä-Suomen yliopiston LUMETO-tohtoriohjelma ja kolumbialainen AGROSAVIA.