Metsä Group loi sata uutta paloympäristöä suomalaismetsiin vuonna 2025
Metsä Group on tänä vuonna polttanut 90 säästöpuuryhmää ja tehnyt kulotuksen kymmenellä kohteella. Uusia paloympäristöjä syntyi näin yhteensä sadalle kohteelle ympäri Suomea. Näillä toimilla Metsä Group edistää paloympäristöistä riippuvaisten lajien elinolosuhteita tavoitteenaan metsäluonnon tilan vahvistaminen uudistavan metsätalouden periaatteiden mukaisesti.
Säästöpuuryhmien polttoa ja kulotusta tehdään, koska tehokkaan palontorjunnan vuoksi Suomessa palaa metsää luonnollisesti vain vähän. Sen vuoksi monet palaneesta puusta riippuvaiset eliölajit ovat käyneet harvinaisiksi tai uhanalaisiksi. Polttamalla säästöpuuryhmiä luodaan metsään pienialaisia paloympäristöjä, joita paloalueiden lajisto tarvitsee. Poltot nopeuttavat lahopuun muodostumista, mistä myös muu kuin palolajisto hyötyy selvästi.
Säästöpuuryhmiä on poltettu osana Metsä Group Plus -metsänhoitomallia vuodesta 2024 lähtien. Metsä Groupin kehittämän hoitomallin mukaan osa hakkuualueille jätetyistä säästöpuuryhmistä poltetaan suunnitellusti. Säästöpuut ovat metsien käsittelyn yhteydessä säästettäviä puita. Metsä Group Plus -hoitomallissa säästöpuita jätetään hehtaarille 30 kappaletta ja tekopökkelöitä 10 kappaletta eli vakiintuneita käytäntöjä enemmän.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Säästöpuuryhmien poltto on yksi konkreettinen uudistavan metsätalouden toimenpide, jolla Metsä Group edistää tavoitettaan vahvistaa metsäluonnon tilaa vuoteen 2030 mennessä. Säästöpuuryhmien poltto on kustannustehokas ja turvallinen tapa luoda metsiin pienialaisia paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Jatkamme säästöpuuryhmien polttoa myös tulevina vuosina metsäluonnon hyväksi eri puolilla Suomea, Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte sanoo.
Palanutta puuta tarvitsee suuri joukko hyönteisiä, joista ensimmäiset suunnistavat paloalueelle jopa muutamassa tunnissa. Poltetuista säästöpuuryhmistä havaitut hyönteiset ilmentävät hyvin nopeitakin lajistovaikutuksia, mikä on havaittu Metsä Groupin perustamilla seurantakohteilla Kaakkois-Suomessa. Esimerkiksi kesällä 2024 poltetulta kohteelta Taipalsaarella löydettiin vuoden 2025 seurannoissa useita harvinaisia hyönteislajeja, mm. erittäin uhanalaiset vyöseppä (Drapetes mordelloides) ja vyökultiainen (Chrysis equestris). Polttojen seurauksena käynnistyvällä puiden lahoamisprosessilla on myös pidempiaikaisia positiivisia lajistovaikutuksia.
Säästöpuuryhmän poltto otetaan huomioon jo leimikon suunnittelussa, jossa sijoitetaan poltettava puuryhmä turvalliseen paikkaan. Alue valmistellaan maanmuokkauksen yhteydessä. Poltettavien puiden alle kasataan latvusmassaa tehostamaan palamista, ympärille kaivetaan kaivinkoneella palokuja ja varmistetaan sammutusveden saanti.