Hakkuiden kokonaismäärä pysyi vuonna 2025 edellisvuosien tasolla
Suomessa hakattiin vuonna 2025 runsaat 74 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Määrä oli prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden raaka-aineeksi hakatun puun määrä kasvoi hieman, mutta energiapuun hakkuut vähenivät selvästi.
Tukki- ja kuitupuun yhteenlaskettu hakkuumäärä kasvoi edellisvuodesta prosentin noin 63 miljoonaan kuutiometriin. Lähes kaikki tukki- ja kuitupuu päätyy teollisuuden käyttöön – yksityisten metsänomistajien omaan sahatavaratarpeeseen menee vain vajaa puoli miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Energiantuotantoon tarkoitetun runkopuun hakkuut vähenivät kahdeksan prosenttia noin 11 miljoonaan kuutiometriin. Tästä määrästä kolme viidesosaa käytettiin pientalojen polttopuuksi ja kaksi viidesosaa metsähakkeen raaka-aineeksi energiantuotantoon.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
– Hakkuiden kokonaismäärä nousi yli 70 miljoonan kuutiometrin ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen hakkuut ovat pysyneet keskimäärin 74 miljoonassa kuutiometrissä vuodessa, joten vuosi 2025 oli hakkuiden osalta varsin tavanomainen, kertoo Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen.
Kuitupuun hakkuissa lievää kasvua
Teollisuuden käyttöön ja vientiin hakattiin yhteensä lähes 63 miljoonaa kuutiometriä tukki- ja kuitupuuta, mikä oli noin puoli miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuonna 2024.
Tukkipuun hakkuumäärä oli hieman yli 28 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Mäntytukin hakkuut vähenivät muutamalla prosentilla, kun taas kuusitukin hakkuut pysyivät lähes ennallaan.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Kuitupuun hakkuumäärä kasvoi muutamalla prosentilla ja oli yhteensä runsaat 34 miljoonaa kuutiometriä. Kuusikuidun hakkuut lisääntyivät kuusi prosenttia, kun taas männyn ja lehtipuun kuituhakkuut kasvoivat noin prosentin.
Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa tehtiin lähes kolmannes koko maan teollisuuspuun hakkuista. Viime vuosien metsäsektorin investoinnit ovat lisänneet hakkuumääriä erityisesti pohjoisemmassa Suomessa.
Vuoden 2024 lopulla riehuneen Lyly-myrskyn vaikutukset näkyivät Satakunnassa, jossa hakkuumäärät kasvoivat 13 prosenttia edellisvuodesta.
Kaakkois-Suomessa hakkuut vähenivät noin kymmenyksen. Laskua nähtiin myös Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Energiapuun korjuu painottui aiempaa enemmän hakkuutähteisiin
Lämpö- ja voimalaitosten käyttöön korjattiin vuonna 2025 noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä energiapuuta, mikä oli kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Korjatusta energiapuusta kolme viidesosaa oli runkopuuta ja loput latvusmassaa ja kantoja.
Aiemmin energiapuusta noin kaksi kolmasosaa on ollut runkopuuta, mutta viime vuonna hakkuutähteiden osuus kasvoi. Pieniläpimittaisen runkopuun nopea hinnannousu ohjasi hankintaa aiempaa enemmän päätehakkuiden hakkuutähteiden hyödyntämiseen.
– Energiaksi korjatun ranka- ja kokopuun määrä väheni 17 prosenttia, samalla kun hakkuutähteiden ja kantojen korjuu kasvoi noin kolmanneksella, kertoo Luken yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä.
Puuston kasvu ylittää poistuman edelleen selvästi
Vuoden 2025 hakkuista ja metsänhoitotöistä jäi metsiin noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä kuollutta runkopuuta. Lisäksi metsiin syntyi saman verran luontaisesti kuollutta puuta. Yhteensä kuolleen runkopuun määrä kasvoi näin 16 miljoonalla kuutiometrillä.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Määrä on pysynyt tällä tasolla jo useita vuosia, mutta 1990-luvun alussa kuollutta runkopuuta syntyi noin puolet nykyisestä.
Kun huomioidaan sekä hakkuut että metsään jäänyt kuollut puu, elävän puuston poistuma oli vuonna 2025 yhteensä 90,2 miljoonaa kuutiometriä. Se oli prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta hieman enemmän kuin edellisen viisivuotisjakson keskiarvo.
Suomessa kasvaa uutta runkopuuta vuosittain noin 103 miljoonaa kuutiometriä, joten puuston kokonaistilavuus kasvoi viime vuonna noin 13 miljoonalla kuutiometrillä. Puuston kasvu on ylittänyt poistuman joka vuosi 1970-luvun alusta lähtien.
