Sahateollisuuden suhdannekatsaus Q2/26: Ongelmat pitkittyvät – tuotanto ja vienti laskussa alkuvuonna

Sahateollisuuden alkuvuosi oli vaikea. Tuotanto ja vienti laskivat selvästi, ja erityisesti mäntysahatavaran markkinatilanne on heikko. Lähi-idän kriisi ja Aasian kysynnän hiipuminen ovat lisänneet epävarmuutta vientimarkkinoilla samalla, kun logistiikkakustannukset ovat nousseet voimakkaasti.

Sahateollisuuden yritysten tuotanto oli tammi–maaliskuussa 2,9 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä oli 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Kuusisahatavaran tuotantomäärä oli 1,4 miljoonaa kuutiometriä (-7 %) ja mäntysahatavaran 1,4 miljoonaa kuutiometriä (-6 %).

Sahateollisuuden vientimäärä oli tammi–helmikuussa 1,2 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Määrä oli 13 % pienempi edelliseen vuoteen verrattuna (kuusi -7 %, mänty -18 %). Keskihinnat nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 3 % (mänty +1 %, kuusi +4 %). Viennin arvo laski yhteensä 10 % ja oli tammi–helmikuussa yhteensä 286 miljoonaa euroa.

- Mäntysahatavaran kysyntä ja markkinatilanne ovat olleet vaikeita loppukesästä 2025 alkaen. Kuusenkaan osalta tilanne ei ole hyvä kannattavuuden näkökulmasta, vaikka kysyntä on paremmalla tasolla kuin männyllä. Sahateollisuudessa on tällä hetkellä vaikeaa harjoittaa plusmerkkistä liiketoimintaa. Puun hintataso on korkea ja vientimarkkina piiputtaa, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kommentoi.

Jo ennen Lähi-idän kriisin alkua toimitusmäärät MENA-alueelle olivat voimakkaassa laskussa. Kriisi on kiihdyttänyt alueen epävarmuutta myös puutuotemarkkinoilla. Tammi–helmikuussa Egyptiin vietiin 20 %, Saudi-Arabiaan 21 %, Algeriaan 16 % ja Israeliin 10 % vähemmän sahatavaraa ja höylättyä sahatavaraa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuonna 2025 sahateollisuuden viennin arvo MENA-alueelle oli lähes 600 miljoonaa euroa. Kyseessä on tärkeä markkina-alue koko Suomen sahateollisuudelle.

- Lähi-idän kriisin negatiiviset vaikutukset valuvat koko sahateollisuuden arvoketjuun. Logistiikkakustannukset ovat nousseet ja epävarmuus vientimarkkinoilla on kasvanut. Kokonaisuudessaan ensimmäinen kvartaali oli huono, ja toinen kvartaali näyttää jatkuvan samalla radalla, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto pohtii.

Vuoden 2026 tammi–helmikuussa vientimäärät laskivat Aasiaan. Kiinaan toimitettiin sahatavaraa 48 % ja Japaniin 21 % vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Vuonna 2025 viennin arvo Aasiaan oli kokonaisuudessaan noin 500 miljoonaa euroa.

Sahateollisuuden yrityksiin vaikuttavat voimakkaasti polttoaineiden hinnat. Kustannuksia syntyy puun korjuusta sekä raaka-aineen, sivutuotteiden ja valmiiden puutuotteiden kuljetuksista. Näiden osuus on lähes 20 % sahayrityksen kokonaiskustannuksista. Kotimaassa dieselpolttoaineen hintaindeksi nousi maaliskuussa 24 % (kokonaisindeksi +6 %/kk), ja huhtikuussa kehitys on jatkunut. Ulkomaan rahteja kuvaava Baltic Dry Index on noussut maaliskuun jälkeen 40 %.

Tuotantomäärät voivat Suomen sahateollisuudessa nousta tulevaisuudessa, kun globaali sahatavaran kysyntä elpyy. Sahateollisuuden yritykset ovat investoineet merkittävästi Suomessa viime vuosina ja tuotantolaitokset ovat hyvin moderneja. Tuotannon kasvaessa toimialan yritykset pystyvät luomaan työtä ja toimeliaisuutta entistä enemmän maakunnissa. Esimerkiksi tuotannon kasvu, kantorahatulot sekä korjuu ja kuljetus vahvistavat aluetaloutta. Edellytyksenä globaalin kysynnän elpymiselle on kuitenkin geopoliittisten jännitteiden vähentyminen, sotien päättyminen ja maailmantalouden kääntyminen kasvuun. Nopeaa muutosta kysynnän merkittävään kasvuun ei siten ole vielä näköpiirissä.

Kotimaassa puun käyttö edelleen vähäistä – kääntyykö suunta ensi vuonna?

Kotimaan toimitusten laskennallinen kumulatiivinen määrä 12 kuukauden ajalta oli helmikuussa 2,3 miljoonaa kuutiometriä. Rakennusteollisuudessa arvioidaan, että rakentaminen tulee takkuamaan kotimaassa myös tänä vuonna.

- Suomessa siintävät eduskuntavaalit vajaan vuoden päässä. Odotukset kasvavat sen suhteen, lähtisivätkö päättäjät edistämään puurakentamista. Myös virkakunnat laativat ministeriöissä omia näkemyksiään tulevalle kaudelle. TEM:n, YM:n ja MMM:n tulisi lyödä päät yhteen ja miettiä, miten puurakentamista voitaisiin edistää. Esimerkiksi uusien rakennusten hiiliraja-arvoja voitaisiin kiristää, ja julkista rakentamista tulisi ohjata puun käytön suuntaan, Sahateollisuus ry:n Aalto pohtii.

Suomessa puurakentamista on edistetty eri hallitusohjelmissa koko 2000-luvun ajan. Samaan aikaan puun käyttö rakentamisessa on kuitenkin vähentynyt noin viiden miljoonan kuutiometrin vuositasolta noin kahteen miljoonaan kuutiometriin.

Suhdannekatsauksen luvut perustuvat Tullin, Luonnonvarakeskuksen, Sahateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n tietoihin.