SKAL: Tiestölle esitetty 130 miljoonan lisärahoitus tarpeen – kaksoiskäyttö korostuu

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL pitää liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2027 budjettiesitykseen sisältyvää 130 miljoonan euron lisärahoitusta väylille välttämättömänä. Järjestö korostaa rahoituksen kohdentamista myös alempiasteiselle tieverkolle, silloille ja raskaan liikenteen keskeisille kuljetusreiteille.

SKAL muistuttaa, että tieinfran korjausvelka on kasvanut jo 2,7 miljardiin euroon. Liikenne- ja viestintäministeriön esittämä 130 miljoonan euron lisärahoitus vaatii vielä hallituksen hyväksynnän budjettiriihessä.

– Korjausvelan määrä on kestämätön. Toimiva tieverkko on saavutettavuutta ja kilpailukykytekijä Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Kujalan mukaan lisärahoitusta tulisi kohdentaa myös alempiasteisen tieverkon, siltojen sekä raskaan liikenteen kannalta keskeisten kuljetusreittien kunnon parantamiseen.

Tiestöllä myös sotilaallinen merkitys

SKAL nostaa esiin liikenneinfrastruktuurin kaksoiskäytön merkityksen muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä.

Kaksoiskäytöllä tarkoitetaan sotilaallisen liikkuvuuden ja rauhanajan tarpeiden huomioimista liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä. Tie- ja siltaverkon, satamien sekä logististen yhteyksien on pystyttävä palvelemaan sekä elinkeinoelämän kuljetuksia että Puolustusvoimien ja liittolaisten joukkojen liikkumista.

– Muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Nato-jäsenyyden myötä myös liikenneinfrastruktuurin kaksoiskäyttöhankkeet ovat keskeinen keino liikenneverkon kehittämisessä ja rahoituksessa. Tie- ja siltaverkon, satamien sekä logististen yhteyksien on kyettävä palvelemaan sekä elinkeinoelämän kuljetustarpeita että puolustusvoimien ja liittolaisten joukkojen liikkumista kaikissa tilanteissa, Kujala kuvaa.

EU-rahoitus halutaan hyödyntää tehokkaasti

SKALin mukaan sotilaallisen liikkuvuuden hankkeissa tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti myös Euroopan unionin tarjoamat rahoitusmahdollisuudet. EU-rahoitus voisi kansallisen rahoituksen rinnalla nopeuttaa kriittisten yhteyksien kehittämistä ja vahvistaa Suomen logistista asemaa osana eurooppalaista liikenneverkkoa.

– Sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin suunnattu rahoitus vahvistaa samanaikaisesti huoltovarmuutta, yritysten toimintaedellytyksiä ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala toteaa.

EU-rahoituksen saaminen edellyttää hankkeilta riittävää kansallista omarahoitusosuutta. SKAL pitää tärkeänä, että EU-tukeen oikeutettaville hankkeille varataan myös tarvittava kotimainen rahoitus.

SKAL peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä

SKAL muistuttaa, etteivät yksittäiset lisäpanostukset ratkaise väyläverkon korjausvelkaa. Järjestön mukaan tieverkon kunnon sekä kuljetus- ja huoltovarmuusjärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä ja ennakoitavaa rahoitusta.

SKAL kannustaa valtioneuvostoa ja eduskuntaa varmistamaan esitetyn 130 miljoonan euron lisärahoituksen. Järjestön mukaan liikenneverkon kehittämisessä on huomioitava samanaikaisesti kilpailukyky, huoltovarmuus ja sotilaallisen liikkuvuuden kasvavat tarpeet.