Droonit avuksi hirvivahinkojen torjuntaan – taimien suojaamista testataan tekoälyn avulla

Hirvivahingot aiheuttavat Metsäkeskuksen mukaan metsänomistajille vuosittain noin 55 miljoonan euron tappiot. HirviDrone-hankkeessa selvitetään, voisivatko tekoälyä hyödyntävät droonit tunnistaa suojattavat taimet ja ruiskuttaa niihin syönninestoainetta.

Syönninestoaineen levittäminen käsin on hidasta ja työlästä. Suomen metsäkeskuksen vetämässä HirviDrone-hankkeessa tutkitaan, voisiko drooniteknologia helpottaa työtä ja parantaa ruiskutuksen kohdistamista. Mukana ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus.

Hirvien aiheuttamat taimivauriot voivat heikentää puuston laatua myös myöhemmissä kasvuvaiheissa. Vahinkojen välttämiseksi metsänomistaja saattaa lisäksi valita uudistamiseen kuusen, vaikka mänty soveltuisi kasvupaikalle paremmin.

Tekoäly tunnistaa taimien vaurioita

Hankkeessa droonikuvausta ja tekoälyä on käytetty terveiden ja hirvien vahingoittamien taimien erottamiseen. Testeissä tutkimusryhmän kehittämä tekoälymalli luokitteli noin kolme neljäsosaa taimista oikein niiden vaurioluokan perusteella.

Taimien tunnistamisen avulla syönninestoaine voitaisiin kohdistaa suojattaviin taimiin ja vähentää aineen hävikkiä. Droonien käytöllä tavoitellaan myös helpotusta taimikossa tehtävään fyysiseen työhön.

Ruiskutuksen tarkkuudessa on kuitenkin vielä kehitettävää. Maatalousdroonilla tehdyissä kokeissa havaittiin, että syönninestoaine leviää helposti laajalle alueelle kohteena olevien taimien sijaan. Suurikokoisen droonin käyttöä vaikeuttavat myös isot puut ja muut lentoreitin esteet.

– Drooneja hyödynnetään jo paljon maataloudessa, mutta metsässä lentämisessä on erityispiirteensä, sillä siellä pitää pystyä väistämään puiden runkoja ja oksia. Testaamme tutkimuksessa myös robottidroonia, joka pystyy navigoimaan tuntemattomassa ympäristössä ilman ihmisen ohjausta, tutkimusprofessori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksesta kertoo.

Ruiskutusta kokeiltiin Kuusamossa

Tutkimuksessa käytetään biopohjaista Trico-syönninestoainetta, jonka vaikuttava aine on lampaanrasva.

– Koska se on kasvinsuojeluaine, lentolevitys on toistaiseksi kiellettyä muissa kuin tutkimus- ja kehitystarkoituksissa. Hankkeessa on tehty ruiskutustestejä koetoimintaluvalla Äänekoskella ja Kuusamossa, kertoo projektipäällikkö Venla Wallius Suomen metsäkeskuksesta.

Syyskuun alussa ruiskutustestejä tehtiin Kuusamon yhteismetsän koealoilla. Taimikoissa kokeiltiin sekä ennalta määrättyihin taimiin kohdistettua ruiskutusta että vyöhykeruiskutusta.

Myöhemmin selvitetään käsittelyjen vaikutusta taimien syöntiin. Tuloksia verrataan perinteiseen menetelmään, jossa syönninestoaine levitetään käsin reppuruiskulla.

Käytännön hyödyntäminen edellyttää säädösmuutoksia

Syönninestoaineen droonilevityksen laajempi käyttöönotto edellyttää lainsäädännön muutoksia. Hankkeessa kehitetään teknologiaa mahdollista tulevaa käyttöä varten, mutta tutkimuskokeista ei vielä voida siirtyä tavanomaiseen taimikoiden suojaukseen.

HirviDrone on eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden EIP-hanke, joka on saanut rahoitusta EU:N maaseuturahastosta. Rahoituksen on myöntänyt Hämeen ELY-keskus, jonka tehtäviä hoitaa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.