MTK vaatii sikaruton torjunnan tehostamista – uudet löydökset ydinalueen ulkopuolella

Afrikkalaisen sikaruton uudet löydökset osoittavat MTK:n mukaan, ettei taudin etenemistä ole saatu hallintaan. Järjestö esittää etsintöjen laajentamista ja villisikojen poistamisen harkitsemista Pyhtään puoleisella tartuntavyöhykkeellä. Tilanne kuormittaa myös Kaakkois-Suomen maa- ja metsätalouden harjoittajia.

Ruokavirasto tiedotti torstaina 29. lokakuuta seitsemästä uudesta afrikkalaisen sikaruton löydöksestä. Kaikki löydökset tehtiin hieman aiemman ydinalueen ulkopuolella, minkä seurauksena ydinaluetta laajennettiin noin 11 kilometriä länteen.

MTK:n asiantuntija Mari Lukkariniemi pitää uusia löydöksiä muistutuksena siitä, että tilanne muuttuu jatkuvasti. Hänen mukaansa etsintäresurssien lisäämistä tartuntavyöhykkeen Pyhtään puoleiselle alueelle tulisi harkita nykyistä kattavamman tilannekuvan saamiseksi.

– Tällä hetkellä suurin uhka on, että tauti karkaa lännemmäksi, Lukkariniemi korostaa.

Virus voi kulkeutua myös ajoneuvojen ja työvälineiden mukana

Afrikkalaisen sikaruton leviämistä rajoitetaan poistamalla tautiin kuolleet villisiat maastosta ja pienentämällä villisikakantaa. MTK korostaa myös tautisuojauksen merkitystä: virus voi kulkeutua ihmisten, ajoneuvojen, työvälineiden ja muiden tavaroiden mukana kauas nykyisiltä tartunta-alueilta.

Virus kestää hyvin kylmää ja voi säilyä vuosia pakkasessa. Talven tulo ei siten poista torjunnan tarvetta.

Tiedotteen mukaan afrikkalaista sikaruttoa on Suomessa todettu luonnonvaraisissa villisioissa Virolahdella, Miehikkälässä, Lappeenrannassa ja Pyhtäällä. Tuotantosikaloissa tautia ei ole todettu.

– Jos tauti pääsee yhteenkään sikalaan, seuraukset ovat erittäin vakavat suomalaiselle sikataloudelle. Siksi bioturvallisuudesta ja sikaloiden suojaamisesta ei voida tinkiä, Lukkariniemi sanoo.

Torjunta on pitkä prosessi, jonka kestoa on vaikea arvioida. MTK:n mukaan tilanne on ollut raskas Kaakkois-Suomen asukkaille, maa- ja metsätalouden harjoittajille sekä koko sikataloudelle.

Lukkariniemi pitää taudin poistamista Suomesta mahdollisena, jos tilannekuva saadaan kattavaksi, villisikakanta hallintaan ja ihmisten mukana tapahtuva leviäminen estettyä.

MTK esittää villisikojen poistamisen harkitsemista Pyhtäällä

MTK:n riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen kiittää metsästäjiä villisian pyynnin lisäämisestä alueilla, joilla metsästys on sallittua. Hän toivoo riistahallinnolta kuitenkin nykyistä aktiivisempaa roolia erityisesti lisärajoitusvyöhykkeen metsästyksen koordinoinnissa ja kattavuuden varmistamisessa.

Järjestö pitää villisikakannan voimakasta vähentämistä erityisesti Kymenlaaksossa ja Länsi-Uudellamaalla välttämättömänä taudin leviämisen estämiseksi.

Leskisen mukaan Pyhtään seudun kolme vanhaa tautilöydöstä ovat selvästi erillään Virolahden löydöksistä. Epäselvä tilannekuva on hänen mukaansa pysäyttänyt kuukausiksi villisikakannan vähentämisen alueella, jolla kanta on Suomen tihein.

– MTK esittää vakavasti harkittavaksi Ruokaviraston johdolla toteutettavan, kyttäykseen perustuvan villisikojen poistamisen käynnistämistä Pyhtään puoleisella osalla tartuntavyöhykettä, Leskinen korostaa.

MTK:n mukaan saaliista saatavat näytteet auttaisivat tarkentamaan alueen tautitilannetta. Myös yksittäiset villisikahavainnot ovat tärkeitä tilannekuvan ja metsästyksen suuntaamisen kannalta. Järjestö kehottaa kirjaamaan havainnot villisikahavainnot.fi-palveluun.